Tästä sisältöön

Kieliopillista päätettä N nimitetään akkusatiivin päätteeksi tai yksinkertaisesti akkusatiiviksi. Se voi yhdistyä päätteenä erilaisiin sanoihin:

Pääte N sijaitsee aina mahdollisen J-päätteen jäljessä: domojn, hundojn, virinojn, ruĝajn, grandajn, virinajn, kiujn, kiajn.

Jos substantiivilla on pääte N, niin silloin myös kaikilla adjektiiveilla ja U ja A -loppuisilla taulukkosanoilla, jotka ovat tuon substantiivin määreitä, tulee olla pääte N:

  • grandan domon
  • domon ruĝan
  • tiun domon
  • tiajn domojn
  • tiun domon grandan
  • tian malgrandan domon antikvan
  • la malgrandajn domojn
  • domojn sen ĉiu ajn dubo tre antikvajn

Objektiseen predikatiiviin ei kuitenkaan tule liittää N-päätettä: Mi refarbis la flavajn seĝojn blankaj. (Maalasin keltaiset istuimet valkoisiksi.)

Pääte N voi osoittaa:

Objekti

Objekti on se, johon teko kohdistuu suoraan. Suora objekti osoitetaan akkusatiivin N-päätteellä. Se mahdollistaa erilaisten sanajärjestysten käytön.

Kaikki seuraavat lauseet määrittävät periaatteesta samaa merkitystä: kato mordas hundon; kato hundon mordas; mordas kato hundon; mordas hundon kato; hundon kato mordas; hundon mordas kato (joka kerralla kissa puree, kun taas koira kärsii puremisesta). N-päätteen takia, kaikki kuusi samaa tarkoittavaa vaihtoehtoa ovat selvästi ymmärrettäviä. Sanajärjestys riippuu vain tyylistä ja mausta.

Mi amas vin; mi vin amas; vin mi amas; vin amas mi; amas mi vin; amas vin mi. Kaikilla kuudella vaihtoehdolla on sama perusmerkitys: Teon amas tekee "mi", ja rakkaus kohdistuu sanaan "vi".

Lauseen, jossa on objekti voi muuttaa passiivilauseeksi. Silloin objektista tulee subjekti.

Esti ja samanlaiset verbit eivät ole tekoja, jotka johtaisivat johonkin, Lauseenjäsen, joka viittaa sanaan esti, ei ole objekti, vaan predikatiivi, joka ei koskaan saa N-päätettä: Tio estas tri seĝoj. Mi estas kuracisto. Ŝi fariĝis doktoro. Mia patro nomiĝas Karlo.

Verbin subjekti voi sijaita myös predikaatin jälkeen. Joissakin verbeissä tuollaista sanajärjestystä käytetään hyvin usein. Älä käytä N-päätettä tuollaisissa subjekteissa:

  • Hieraŭ okazis grava afero. - Eilen tapahtui tärkeä asia.

    Subjekti teolle okazis on grava afero. Älä sano: Hieraŭ okazis gravan aferon. Jos kuulee tuollaisen lauseen, pitää kysyä itseltään, "kio okazis la gravan aferon". "Okazi" ei kuitenkaan ole teko, jolla tekijä vaikuttaa johonkin, jota tuo teko koskee. Verbillä "okazi" on vain yksi (pää)merkitys – se mikä tapahtuu. Tuo tehtävä esiintyy aina subjektina, joten se ei saa N-päätettä.

  • Restis nur unu persono. - Jäi vain yksi henkilö.

    Henkilö on se, joka teki teon "resti" (jäädä). Älä sano: Restis nur unu personon.

  • Aperis nova eldono de la libro. - Ilmestyi kirjan uusi painos.

    Älä sano: Aperis novan eldonon de la libro.

  • Mankas al ni mono. - Meiltä puuttuu rahaa.

    Älä sano: Mankas al ni monon.

Mitta

Mitan adverbiaalit ja suplementit saavat usein N-päätteen.

Ajan mitta

N-pääte ajan ilmauksessa voi osoittaa ajan pituuden, ajan keston tai jaksotuksen mittaa. Nämä ilmaukset vastaavat kysymyksiin kiel longe? (kuinka kauan?), (dum) kiom da tempo? (kuinka pitkän ajan?), kiel ofte? (kuinka usein?),

Useimmiten aikaa mittaava N-lauseenjäsen on verbin adverbiaali:

  • Mi veturis du tagojn kaj unu nokton. = ...dum du tagoj kaj unu nokto. - Matkustin kaksi päivää ja yhden yön. = ...kahden päivän ja yhden yön aikana.
  • Li estas morte malsana, li ne vivos pli, ol unu tagon. - Hän on kuolemansairas, hän ei elä enää kauempaa, kuin yhden päivän.
  • La festo daŭris ok tagojn. - Juhla jatkui kahdeksan päivää.
  • Ŝi aĝis tridek jarojn. - Hän täytti kolmekymmentä vuotta.
  • La horloĝo malfruas kvin minutojn. - Kello on viisi minuuttia jäljessä.

Aikaa mittaava N-lauseenjäsen voi myös olla adjektiivin tai adverbin suplementti:

  • Li estis dudek du jarojn aĝa. = ...je dudek du jaroj aĝa. - Hän oli kaksikymmentäkaksi vuotta vanha.
  • La parolado estis du horojn longa. - Puhuminen kesti kahden tunnin ajan.
  • Tiu ĉi vojo estas milojn da kilometroj longa. - Tämä tie on tuhansia kilometrejä pitkä.
  • Unu momenton poste ŝi malaperis malantaŭ ili. - Hetki myöhemmin hän katosi heidän taakseen.

    Unu momenton määrittää ajan määrän, joka kului jonkin jälkeen.

  • Ŝi estas du jarojn kaj tri monatojn pli aĝa ol mi. - Hän on kaksi vuotta ja kolme kuukautta vanhempi kuin minä.

Aikaa mittaava N-lauseke voi myös toimia yhdessä ajan post-adverbiaalin tai ajan antaŭ-adverbiaalin kanssa määrittämään yhdessä aikaa: Du tagojn post tio ŝi forveturis Norvegujon. Kului kaksi päivää "tio" jälkeen.

Erilaisia mittoja

Muut mitat toimivat aivan samoin kuin ajan mitat. Mitta voi olla tilan pituus, korkeus, leveys, etäisyys, syvyys, paino, hinta jne. Ne vastaavat kysymyksiin paljonko?, kuinka paljon?, kuinka kaukana?, kuinka pitkä?, kuinka korkea?, kuinka syvä?, kuinka painava? ym.:

  • Ĝi kostas dek mil vonojn. - Se maksaa minulle tuhat vonoa.

    (Vono on korealainen raha)

  • Vi devas kuri pli ol dek kilometrojn. - Sinun pitää juosta yli kymmenen kilometriä.
  • La vojo larĝis dudek metrojn aŭ iom pli. - Tie oli kaksikymmentä metriä tai hieman enemmän leveä.
  • La monto Everesto estas ok mil okcent kvardek ok metrojn alta. - Mount Everest on kahdeksantuhatta kahdeksansataa neljäkymmentä kahdeksan metriä korkea.
  • Ili staris nur kelkajn metrojn for de mi. - He seisoivat vain muutaman metrin päässä minusta.
  • La domo estis ducent metrojn distanca. - Talo oli kahdensadan metrin päässä.

Mitta ilman kieliopillista tunnusta

Mitta voi myös esiintyä lauseenjäsenenä, jolla ei ole kieliopillista tunnusta: Dek jaroj estas tre longa tempo. (kymmenen vuotta on pitkä aika) Dek jaroj on tässä subjekti. Pasis du tagoj. (kului kaksi päivää) Du tagoj toimii subjektina.

Ajankohta

Lauseenjäsen, jossa on N-pääte, voi olla adverbiaali, joka osoittaa ajankohtaa. Sellainen N-adverbiaali vastaa kysymyksiin: kiam?, kiudate?, kiutage?, kiujare?, kiufoje? (milloin?, minä päivämääränä?, minä päivänä?, minä vuonna?, millä kertaa?). Voi sanoa, että tuollainen N-pääte korvaa ajan preposition (tavallisesti en):

  • Unu tagon estis forta pluvo. = En unu tago... - Eräänä päivänä oli ankara sade.
  • Ĉiun monaton li flugas al Pekino. - Joka kuukausi hän lentää Pekingiin.
  • Georgo Vaŝington estis naskita la dudek duan de Februaro de la jaro mil sepcent tridek dua. = ...en la dudek dua tago de Februaro... - George Washington syntyi 22. helmikuuta vuonna 1732.

Viikonpäivien nimissä, akkusatiivinen substantiivi määrittää täsmällisen tunnetun päivän: dimanĉon = "tiettynä tunnettuna sunnuntaina", vaikka ei käytetä artikkelia la. Tuollaisen viikonpäivän adverbimuoto määrittää normaalisti, että on kyse yleisesti tuollaisista päivistä: dimanĉe = "sunnuntaisin, kaikkina sunnuntaina": Mi alvenos en Lyon lundon la 30-an de Aŭgusto.

Kellonajoissa tulee käyttää pronominia je, etenkin jos sana kello jätetään pois, jotta ei sekoittaisi kellonaikaa päivämäärään:

  • Tio okazis la dekan. = Se tapahtui kuukauden kymmenentenä päivänä.
  • Tio okazis je la deka. = Se tapahtui päivän kymmenentenä tuntina.

Ajankohta ilman kieliopillista tunnusta

Ajankohta voi myös esiintyä lauseenjäsenenä, joka ei saa kieliopillista päätettä: Hodiaŭ estas sabato, kaj morgaŭ estos dimanĉo. Sabato ja dimanĉo toimivat subjekteina.

Suunta

N-adverbiaali ja N-suplementti voivat osoittaa suuntaa. Silloin ne vastaavat kysymyksiin mihin paikkaan?, mihin suuntaan? ym.

Yksin käytetty N-pääte

  • Morgaŭ mi veturos Kinŝason. = ...al Kinŝaso. - Huomenna minä matkustan Kinshasaan.
  • La vagonaro veturas de Tabrizo Teheranon. - Juna ajaa Tabrizista Teheraniin.

Ainoaa suunnan N-päätettä käytetään vain kun on kyse kulkemisesta jonkin sisään. Ei sanota iri muron, iri kuraciston, vaan iri al muro, al kuracisto. Itse asiassa ainoaa suoraa N-päätettä käytetään vai paikannimissä (erityisesti kaupunkien nimissä).

N-pääte yhdessä prepositioiden en (sisässä), sur (päällä) ja sub (alla) kanssa

Suunnan N-pääte esiintyy useimmiten yhdessä en, sur ja sub, kolmen tärkeimmän paikallispreposition, kanssa. Kun en, sur ja sub osoittavat yksinkertaista asemaa, käytetään niitä ilman N-päätettä. Jos kuitenkin halutaan osoittaa, että jokin liikkuu tuohon paikkaan, täytyy lisätä kieliopillinen tunnus, joka osoittaa suuntaa. Teoriassa voisi käyttää muotoja al (al en, al sur, al sub), mutta käytännössä aina käytetään N-päätettä:

  • sur la tablo - pöydällä = asema pöydälläsur la tablon - pöydälle = asemaan pöydälle, pöydän päälle
  • sub la granda lito - suuren vuoteen alla = paikassa suuren vuoteen allasub la grandan liton - suuren vuoteen alle = paikkaan suuren vuoteen alla, suuren vuoteen alle
  • La hundo kuras en nia domo. - koira juoksee talossamme.

    Koira on talossa ja juoksee siellä.

  • La hundo kuras en nian domon. - Koira juoksee taloomme.

    Koira oli talon ulkopuolella, mutta juoksee nyt talon sisään.

  • Mi metis ĝin sur vian tablon. - Panin sen pöydällesi.

    Se oli toisessa paikassa, ja siirsin sen pöydän päälle.

Muissa paikallisprepositioissa kuin en, sur ja sub ei usein käytetä suuntaa osoittavaa N-päätettä, vaan annetaan lauseyhteyden osoittaa, että kyse on suunnasta. Voi kuitenkin käyttää suunnan N-päätettä myös muiden paikallisprepositioiden kanssa, jos se auttaa selkeyttämään asiaa:

  • La hirundo flugis trans la riveron, ĉar trans la rivero sin trovis aliaj hirundoj. - Pääskynen lensi joen ylitse, koska joen toisella puolella oli muita pääskysiä.
  • La sago iris tra lian koron.La sago plene penetris lian koron. - Nuoli meni hänen sydämensä läpi. ≈ Nuoli lävisti kokonaan hänen sydämensä.

    Jos käytetään suoraa N-päätettä tra-sanan jälkeen painotetaan, että läpimeno on täydellinen, ja jatkuu edelleen paikasta.

  • La vojo kondukis preter preĝejon. - Tie kulki kirkon ohi.

    Jos käytetään suunnan N-päätettä preter-sanan jälkeen, painotetaan, että ohikulku jatkuu asian jälkeen.

  • Siajn brakojn ŝi metis ĉirkaŭ mian kolon. - Hän asetti kätensä kaulani ympärille.

    Joskus käytetään ĉirkaŭ + N-päätettä viittaamaan liikkeeseen paikkaan, joka saavutetaan ympäröivällä liikkeellä jonkin muun ympärillä: Li kuris ĉirkaŭ la angulon de la domo. (Hän juoksi talon nurkan ympäri)

  • Li kuris kontraŭ la muron kaj vundis sin. - Hän juoksi päin seinää ja loukkaantui.

    Viittaamaan, että päin suuntautunut liike on saavuttanut päätepisteensä, ja koskettanut sitä, voi käyttää kontraŭ plus N-päätettä.

  • Gardu vin, ke vi ne venu plu antaŭ mian vizaĝon. = ...al loko antaŭ mia vizaĝo. ...al antaŭ mia vizaĝo. - Varo ettet enää tule kasvojeni eteen. = ...paikkaan kasvojeni edessä. ...kasvojeni eteen.
  • Mi estis en la urbo kaj iris poste ekster ĝin. = ...al ekster ĝi. - Olin kaupungissa ja menin myöhemmin sen ulkopuolelle.
  • Li iris inter la patron kaj la patrinon. - Hän meni isän ja äidin väliin.

    Menemisen päämäärä oli paikka isän ja äidin välissä.

  • Morgaŭ mi venos ĉe vin. - Huomenna minä tulen luoksesi.

    Perinteisesti suositaan: Morgaŭ mi venos al vi.

Joissakin tapauksissa on totuttu jättämään pois suunnan N-pääte, koska todellinen tarkoitus on ymmärtää ilmaus vain asiayhteydestä. Tämä ilmaus saisi N-päätteen, jos se sisältyisi lauseeseen:

  • Jakob enfosis ilin sub la kverko. - Jakob hautasi heidät tammen alle.

    Todellinen kohde on maaperä: Jakob enfosis ilin en la grundon sub la kverko.

  • Oni metis antaŭ mi manĝilaron. = Oni metis sur la tablon antaŭ mi manĝilaron. - Eteeni asetettiin aterimet. = Pöydälle asetettiin minun eteeni aterimet.

Kuitenkaan ei olisi virhe sanoa sub la kverkon (tammen alle) ja antaŭ min (eteeni), koska myös noita ilmauksia voi pitää päämääränä noissa lauseissa.

Paikallisprepositioita käytetään usein kuvaannollisessa merkityksessä. Jokin abstrakti, paikaton, ilmaistaan ikään kuin paikkana. Myös silloin voi käyttää suunnan N-päätettä ilmaisemaan kuvaannollista suuntaa, esim: Mi ŝanĝos ilian malĝojon en ĝojon.

Jotkin prepositiot itsessään viittaavat suuntaan: al, ĝis, el ja de. Nuo preposition eivät koskaan viittaa asemaan. Niiden jälkeen ei tule käyttää N-päätettä: al la urbo, ĝis la fino, el la lernejo, de la komenco.

N-pääte paikan adverbin jälkeen

Päätteen N voi sijoittaa myös E-päätteisten paikan adverbien ja paikan taulukkosanojen jälkeen osoittamaan suuntaa johonkin paikkaan:

  • hejme = kotona → hejmen = kotiin
  • urbe = kaupungissa → urben = kaupunkiin
  • ekstere = jonkin ulkopuolella → eksteren = jonkin ulkopuolelle
  • tie = tuossa paikassa → tien = tuohon paikkaan, tuohon suuntaan
  • kie = missä paikassa → kien = mihin paikkaan, mihin suuntaan
  • ĉie = kaikissa paikoissa → ĉien = kaikkiin paikkoihin, kaikkiin suuntiin
  • ie = jossakin paikassa → ien = johonkin paikkaan, johonkin suuntaan
  • nenie = ei missään paikassa → nenien = ei mihinkään paikkaan, ei mihinkään suuntaan

N-pääte muissa merkityksissä

N-adverbiaali ja N-suplementti osoittavat useimmiten mittaa, ajankohtaa tai suuntaa, mutta joskus tuollainen N-lauseenjäsen osoittaa muuta tehtävää, jossa normaalisti käytetään prepositiota:

  • Mi ridas je lia naiveco. = Mi ridas pro lia naiveco. = Mi ridas lian naivecon. - Nauran hänen lapsellisuudelleen.
  • Neniam ŝi miros pri/pro sia propra malaltiĝo.Neniam ŝi miros sian propran malaltiĝon. - Hän ei koskaan ihmettele omaa pienenemistään.

Teoriassa voi aina korvata preposition N-päätteellä, jos merkitys ei ole epäselvä. Erityisen usein käytetään N-päätettä je-preposition sijaan. Selkeyden sääntö kuitenkin lähes aina tekee mahdottomaksi käyttää N-päätettä pois suuntautuvan liikkeen prepositioiden de ja el sijaan, koska kieliopillinen tunnus N itsessään osoittaa liikettä luokse. Joskus kuitenkin tavataan lauseita kuten: Ili eliris la buson (he poistuivat bussista). Silloin N-pääte on objektinen: bussi on "eliri"-teon objekti. On paljon selkeämpää, ja sen vuoksi suositeltavaa, sanoa: Ili eliris el la buso. (He poistuivat bussista).

Akkusatiivi ja erisnimet

Täysin esperantoksi käännetyissä erisnimissä käytetään akkusatiivia täysin juuri edellä esitettyjen sääntöjen mukaisesti:

  • Mi vidis Karlon. - Minä näin Karlon.
  • Elizabeton mi renkontis hieraŭ en la urbo. - Minä tapasin Elisabetin eilen kaupungissa.
  • Tokion ni tre ŝatas. - Emme pidä kovin paljon Tokiosta.

Ei-esperantonmukaiset erisnimet voivat olla ilman O-päätettä. Näissä nimissä voi myös jättää pois N-päätteen, vaikka lauseenjäsenyys periaatteessa vaatisi tuollaisen päätteen:

  • Ni renkontis Zminska. - Tapasimme Zminskan.

    Puolalainen nimi toimii objektina, mutta ilman N-päätettä.

  • Ŝi ludis la Prière d'une vierge. - Hän soitti Prière d'une viergen.

    Ranskalainen musiikkikappaleen nimi toimii objektina, mutta sillä ei ole N-päätettä.

  • Li admiras Zamenhof. - Hän ihailee Zamenhofia.

    Nimi Zamenhof toimii objektina ilman N-päätettä.

Jos nimeen voi liittää N-päätteen (jos se päättyy vokaaliin), silloin siihen voi tietysti liittää tuollaisen päätteen. Vierasperäiseen nimeen voi myös lisätä O-päätteen. Jos käytetään O-päätettä, voi myös käyttää N-päätettä, jos lauseenjäsenyys sitä vaatii. Voi myös käyttää arvonimeä tai vastaavaa ilmausta, johon voi liittää N-päätteen:

  • Ĉu vi konas Anna? - Tunnetko Annan?

    Nimi Anna toimii objektina ilman N-päätettä.

  • Ĉu vi konas Annan? - Tunnetko Annan?

    Nimi Anna toimii objektina, jolla on N-pääte

  • Ĉu vi konas mian amikinon Anna? - Tunnetko ystäväni Annan?

    Anna on mian amikinon tarkennus, ja siksi ei missään tapauksessa saa tässä N-päätettä

  • Li renkontis Vigdís Finnbogadóttir. - Hän tapasi Vigdís Finnbogadóttirin.

    Islantilainen nimi Vigdís Finnbogadóttir toimii objektina ilman esperanton päätteitä.

  • Li renkontis Vigdíson Finnbogadóttir. - Hän tapasi Vigdís Finnbogadóttirin.

    Etunimellä on O- ja N-pääte. Usein esperantonimi muodostetaan vain henkilön etunimestä, tai lisätään O-pääte ei esperantomuotoiseen etunimeen, mutta jätetään mahdollinen toinen nimi alkuperäiseen muotoon ilman esperanton päätettä. N-päätettä käytetään silloin vain etunimessä. Se ei kuitenkaan ole sääntö, vaan tapa. (Voi myös kirjoittaa Vigdís-on väliviivalla.)

  • Li renkontis prezidanton Vigdís Finnbogadóttir. - Hän tapasi presidentti Vigdís Finnbogadóttirin.
Takaisin ylös