Tästä sisältöön

Esperanto lasten monikielisyyden vauhdittajana

Suosituksia opettajille

Johdanto

Opetusjärjestelmä vauhdittaja monikielisyyteen (Multilingualism Accelerator – MLA) on luotu palvelemaan johdantona vieraiden kielten opiskelussa ja nopeuttamaan näiden kielten oppimista. Kuten tunnettua, esperanton perusteet on tehty suunnitelmallisesti (suunnitelmakieli) ja siksi sillä on hyvin säännöllinen kielioppi ja sananmuodostusjärjestelmä juurisanojen ja liitteiden avustamana. Siksi on mahdollista jo ensimmäisen opintovuoden jälkeen, vain 60:n opetustunnin jälkeen ja sähköisten kotitehtävien, joita oppilaat itse harjoittelevat omilla tietokoneillaan, avulla oppia esperanton vähimmäisperustan, joka riittää oppilaille itsenäisesti puhua, ymmärtää ja lukea vähimmäismäärällä opetettuja morfeemeja (=kielen pienin merkityksen sisältävä rakenneosa).

Tällä kurssilla lapset oppivat leikkien analyyttistä kieltä ja se antaa heille selvän ajatuksen kielten toiminnasta. Lapset alkavat ymmärtää kieliopillisia käsitteitä kuten monikko, kaksi perussijaa (nominatiivi ja akkusatiivi), tavan muodostaa lauseita ja mahdollisuuden luoda monia uusia sanoja kielen tarjoamista perusjuurista ja liitteistä joita on kaikissa kansallisissa kielissä. Siten oppilaat saavat selkeän käsityksen kielten yleisestä muodosta eli metakielistä tietoa.

Jo parin oppitunnin jälkeen lapset ymmärtävät, että kaikilla substantiiveilla on pääte -O, ja verbeillä preesensissä pääte -AS. Kun he ymmärtävät, että tällä tiedolla ja parilla kymmenellä sanalla he voivat jo itse muodostaa lauseita, he saavuttavat tärkeän metakielisen tiedon, joka auttaa heitä helpommin ymmärtämään äidinkielensä ja vieraiden kielten kielioppia, joita he myös opettelevat. Jo heidän toisella oppitunnillaan lapset saavat neljä kuorta, jotka sisältävät eri värisillä korteilla sanoja kolmesta sanalajista neljää lauseenjäsentä varten. Asettamalla sattumanvaraisesti vedettyjä kortteja samassa järjestyksessä – ensiksi punainen, sitten keltainen ja vihreä väri – he muodostavat lauseita, joita heidän pitää kääntää ja päättää onko näin saatu lause ymmärrettävä vai ei. Tämä toimii hauskana leikkinä, jonka avulla he oppivat nopeasti substantiivin, verbin ja preposition tehtävän. He pitävät hauskaa käännöstensä tulosten kanssa samanaikaisesti oppien sanojen merkityksen.

Opetusopin mukainen aineisto perustuu ajatukseen soveltaa tieteellisesti sanojen käytön yleisyyttä ja kielioppia

Jo vuonna 1976, kansainvälisessä esperantoperheiden tapaamisessa Luzernissa (Sveitsissä) oli tehty mielenkiintoinen tutkimus morfeemien laskemisesta niiden lasten joukossa, jotka puhuvat esperantoa syntyperäisesti rinnan asumansa maan kansallisen ja/tai vanhempiensa kielen kanssa. Luzernissa nauhoitettiin silloin 60 000 sanaa morfeemeiksi jaoteltuna. Vain esperanto mahdollistaa kaikkien sanojen täydellisen jakamisen selkeiksi morfeemeiksi. Morfeemit laskettiin ja järjestettiin tietokoneella yleisyyden mukaan. Saavutetut tulokset olivat vallankumouksellisia; koko aineisto sisälsi vain noin 1 500 eri morfeemia, joiden joukossa ensimmäiset 95% kattoivat koko tekstimäärästä ja 250 yleisintä morfeemia kattoi noin 80% koko korpuksesta. Muutama vuosi sitten luetteloitiin morfeemeja tietokoneella internetin tekstimassasta, joka käsitti 10 miljoonaa sanaa. Tulokset muistuttivat hyvin paljon keskustelukielen yleisimpien morfeemien prosenttiosuuksia. Ero sen ja vanhemman tutkimuksen välillä oli vain yksityiskohta, että vanhemmassa (Luzernin) tutkimuksessa oli enemmän keskusteluissa lapsille tärkeitä morfeemeja.

Yleisimpien morfeemien pohjalta luotiin myöhemmin esperanton oppikirja ns. Zagrebin menetelmän mukaan, jonka avulla voi edelleen oppia esperantoa noin neljälläkymmenellä kielellä.

Opetusjärjestelmä vauhdittaja monikielisyyteen (MLA) perustuu tutkimuksiin puhutun kielen morfeemien käytön yleisyydestä. Noin 300 morfeemin pohjalta on valmisteltu opetusopillisia aineistoja, joilla lapset harjoittelevat kielen käyttöä ja kielioppia itsenäisesti luoden lauseita alusta pitäen, valmiiden lauseopillisten kokonaisuuksien sijaan. Koska suuren määrän morfeemeja muistaminen on eräs suurimmista kaikkien kielten oppimisen ongelmista, MLA:n tavoite on vähentää mininimiin opittavien morfeemien määrä, jotka kuitenkin mahdollistavat opiskelijoille lukemattomien lauseiden rakentelun ja viestintäkyvyn saavuttamisen. Siksi on erityisen tärkeää, että opettamisen aikana ei tahattomasti lisätä morfeemeja, joita ei opetusopillisissa aineistoissa olisi otettu huomioon.

Hankkeen ajatus on että MLA opettaa nykyisiä vieraiden kielten opettajia vain opaskirjan ja opetusopin mukaisten aineistojen avulla, ilman edeltävää esperanton osaamista heidän kielellään. Opetusaineisto sisältää vähimmäismäärän esperantoa, jonka opettajat, joilla on kokemusta vieraista kielistä, voivat opetella samanaikaisesti oppilaiden kanssa ja valmistellessaan oppitunteja.

Kokeilukurssit kolmessa koulussa osoittivat valitun lähestymistavan menestystä. Vastaukset lapsille, opettajille ja vanhemmille tehdyissä kyselyissä osoittivat kaikkien innostuksen MLA:n oppimisesta. Lapset pitivät paljon kurssista (kaksi tuntia viikossa), ja opettajille se oli ei ainoastaan mielenkiintoinen vaan he näkivät myös sen hyödyllisyyden. Kahdella testillä opintovuoden jälkeen arvioitiin oppilaiden äidinkielen perustavien käsitteiden tunnistamista ja metakielellistä tietoa. Testejä täyttivät sekä oppilaat, jotka olivat opiskelleet esperantoa, että yhtä suuri vertailuryhmä oppilaita, jotka eivät olleen sitä opiskelleet. Osoittautui, että lapset, jotka olivat opiskelleet MLA:n, onnistuivat paremmin kuin he, jotka eivät olleet opiskelleet MLA:ta.

MLA on siten erittäin hyödyllinen johdanto vieraisiin kieliin ja nopeuttaa vieraiden kielten oppimista, mutta mahdollistaa myös äidinkielen rakenteen ja kieliopin paremman ymmärtämisen. Samanlaisten 1990-luvun kurssien tutkimusten perusteella oletamme, että opiskelu voisi nopeuttaa noin 20–30% seuraavaa opiskeltavaa kieltä kahden vuoden jälkeen. Vielä myöhemmin ero vieraiden kielten tuntemuksessa kasvaa yhä enemmän MLA:ta opiskelleilla verrattuina oppilaisiin, jotka eivät ole opiskelleet MLA:ta.

MLA:n tavoite on mm. innostaa kielen aktiiviseen käyttöön. Siksi olisi ihanteellista, jos luokat, joissa opiskellaan MLA:ta jo toisen oppijakson jälkeen (10 oppituntiparia) ottaisivat yhteyttä muiden maiden luokkiin, joiden kanssa he voisivat olla kirjeenvaihdossa tai keskustella sähköisillä välineillä. Erityisen hyvä olisi kurssin lopuksi järjestää läheisten ryhmien kansainvälinen tapaaminen, mutta tämä ei ole välttämätöntä.

Lopuksi joitakin esimerkkejä tämän opiskelun opetusopillisesta tehtävästä. Tietenkin suora siirto samojen tai samanlaisten sanojen tuntemuksesta on olemassa joissakin kielissä. Jos oppilaat opiskelevat toisena kielenä esimerkiksi saksaa, he löytävät esperantosta paljon samaa kantaa olevia sanoja, esimerkiksi LERNI, IN, NUR, DANKI, HAVI ja samantapaisia. Kuitenkin tärkeämpää kuin suora siirto on piilossa oleva siirto, joka tarkoittaa verbien aikamuotojen, tapaluokkien ym. ymmärtäminen. Piilossa oleva siirto on peräisin tosiasiasta, että toisen kielen oppimisen aikana saa metakielellistä tietoa, joka on tietoa kielten rakenteista yleensä. Onko tämä tieto hyödyllistä vai ei, riippuu johdattavaksi valitusta kielestä. Tässä tarkoituksessa paras kieli saavuttaa hyödyllinen siirto indoeurooppalaisten kielten opiskelussa on juuri esperanto.

Mitä tarvitaan MLA:n opettamiseen?

Mikä on vauhdittaja monikielisyyteen?

MLA on opetusopillinen väline auttamaan vieraiden kielten oppimista. Sitä on yksinkertaista käyttää kouluissa ja muualla, ja sen käyttöä tukee nettisivusto https://lernu.net/fi/instruado. Opetusopillinen aineisto sisältää kuusi oppijaksoa ja vastaavasti 60 oppituntia. Neljää lisäoppituntia suunnitellaan kertaukseen ja/tai testaamiseen.

Miksi ja miten esperanton opettaminen helpottaa vieraiden kielten opiskelua?

Esperanton opiskelu on suhteellisen helppoa opiskelijoille.
Esperanto on suunnitelmakieli, joka merkitsee sitä, että sen luoja, puolalainen lääkäri Zamenhof, rakensi sen suunnitelmallisesti – samoin kuin suunnitelmallisesti rakennetaan taloja. Zamenhof harkitsi erittäin tarkasti, mitä elementtejä esperanto pitäisi sisältää, jotta se olisi mahdollisimman helposti opittava. Perustana hän käytti useita romaanisia, saksalaisia ja slaavilaisia kieliä, ja hän rakensi esperanton siten, että siinä on lähes poikkeuksettomia kielioppimuotoja sekä ilman muitakin poikkeuksia, jotka tavallisesti vaikeuttavat vieraiden kielten oppimista.
Oppilaat tiedostamattomasti tunnistavat esperantossa omien kieltensä elementtejä.
Koska esperanto perustuu eri romaanisiin, saksalaisiin ja slaavilaisiin kieliin, oppilaat tätä kieltä opiskellessaan kohtaavat tuttuja asioita, joko sanojen (sanajuuret ja päätteet) tai kielioppisääntöjen samankaltaisuutta.
Esperanto on taipuva (agglutinoiva) kieli.
Suurinta osaa kieliopin säännöistä voi verrata oppilaiden äidinkieliin. Se helpottaa heitä tunnistamaan ja tiedostamattomasti oppimaan kielioppisääntöjä.
Jos oppilaat oppivat jonkin kielen, myöhemmin on helpompaa oppia seuraava ja sitä seuraava.
Näin käy, koska siirrämme tapoja ja toimintasuunnitelmia kielestä toiseen. Siten yhdistelemme sanoja ja kielioppisääntöjä (tiedostamatta) kielten välillä ja tunnemme oppimisen toimintatavat.
(https://www.psychologytoday.com/intl/blog/life-bilingual/201506/can-second-language-help-you-learn-third).
Tässä kohtaa MLA esittää sillan yksittäisten henkilöiden kielten opiskelun ja nykyajan Euroopan kielipolitiikan välille vanhempien odotuksia seuraten.

Miten MLA liittyy Euroopan Unionin kielipolitiikkaan ja vanhempien odotuksiin?

Globalisaatioon ja liikkumiseen liittyen nykyään vanhemmat EU:ssa odottavat EU:n kielipolitiikan mukaisesti, että koulut antaisivat lapsille tietoa vieraista kielistä.
(https://ec.europa.eu/education/policies/multilingualism/about-multilingualism-policy_en)
Vanhemmat tukevat myös vieraiden kielten aikaista opiskelua. Onhan yleisesti tunnettua, että meillä ei ole oikeutta viivytellä ajassa lasten kehityksessä, kun he oppivat vieraita kieliä tiedostamattomasti ja käyttävät samoja toimintatapoja, joita he käyttävät oppiessaan äidinkieltään ja lisäksi erityisen nopeasti voivat muistaa sanoja.

Miksi käyttää MLA:ta noin yhdeksänvuotiaille oppilaille?

Noin yhdeksän ja kymmenen vuoden ikäisinä lapset alkavat omaksua kieliä toisella tapaa, koska he ovat kehittäneet analyyttisen kielten omaksumisen, mikä tarkoittaa sitä, että he voivat ymmärtää metakielistä lähestymistapaa kieliin ja niiden kielioppeihin. Miten siis tässä MLA auttaa?

MLA, tässä iässä ja hieman myöhemmin, tunnistamalla ja opettamalla morfeemeja, jotka ovat tunnistettavissa ja perustuvat ylempänä mainittuihin eurooppalaisiin kieliin, auttaa siirtymisessä analyyttiseen tapaan omaksua kieliä, koska se muodostaa perustan metakielisille tiedoille, joita lapsi soveltaa myöhempiin kieliin. Tietenkin silloin, tarpeellisen pohjan luomiseksi, on tärkeää millä menetelmällä opetamme heille esperantoa.

Miten voimme sisällyttää MLA:n koulun kielisuunnitelmaan?

MLA tarjoaa opettajille ennen kaikkea apua vieraiden kielten taitojen välittämiseen ja samanaikaisesti auttaa muodostamaan koulun kielipolitiikkaa, koska on mahdollista sisällyttää MLA vieraiden kielten tarjontaan koulussa ja niiden opiskelujärjestykseen.

Mitä koulut hyötyvät MLA:sta?

MLA:n käyttö mahdollistaa tiimityöskentelyn kouluissa, koska se vaatii MLA:N sisällyttämistä asianmukaisesti koulun kielipolitiikkaan ja koulun oppiaineeksi. Tämä merkitsee sitä, että meidän tulee suunnitella milloin esittelemme MLA:n ja mitkä opettajat ovat MLA:n välittäjiä oppilaille. Siten koulu saa välineet monikielisyyden kehittämiseen ja sen päämäärän saavuttamiseen, että jokainen lapsi EU:ssa oppisi vähintään kaksi vierasta kieltä.

Miten MLA onnistuu yhdistämään koulun ympäristöön?

MLA sallii useiden koulujen yhteistyön, ja koulun yhteistyön vanhempien ja laajemman ympäristön välillä. Se tarjoaa yksittäisten ryhmien mukaan ottamisen, kuten vanhempien ja isovanhempien, ja mahdollistaa koulujenvälisen yhteistyön, joka auttaa rakentamaan paikallisten kielten ja koulujen politiikkaa.

Mielenkiintoista on myös mahdollisuus koulujen rajat ylittäviin siteisiin, koska MLA mahdollistaa samanikäisten ja samalla tasolla olevien oppilaiden tapaamisen. Koulut voivat tällä työkalupakilla liittyä toisiinsa myös netissä tai järjestää henkilövaihtoja, jotka mahdollistavat oppilaille kielen käytön todellisessa tilanteessa.

Mitä kykyjä pitää olla opettajalla, joka käyttää MLA:ta?

Kehittyneet esperanton kielikyvyt EIVÄT ole tarpeellisia opettajalle MLA:n tarjoamiseksi lapsille. MLA on suunniteltu siten, että jokainen opettaja säännöllisesti valmistautuen opetukseen voi käyttää MLA:ta pätevästi. Tämän edun mahdollistaa MLA:n spiraalimainen suunnitelma, joka johdattaa yksinkertaisista sisällöistä monimutkaisempiin ja tosiasia, että esperanto perustuu romaanisiin, germaanisiin ja slaavilaisiin kieliin.

On suositeltavaa, että MLA:n opettaja olisi jonkin vieraan kielen tai lasten ensimmäisen kielen opettaja, koska kielten ammattilaiselle on helpompi ymmärtää MLA:n mielekästä käyttöä työkaluna kieltenopetuksen nopeuttamisessa. Lisäksi MLA avaa mahdollisuuden kieltenvälisiin vertailuihin, joista vieraiden kielten opettajat saavat omaa hyödyllistä ammatillista kokemusta.

Vieraiden kielten opettajat tuntevat vieraiden kielten opetuksen välineet ja menetelmät, ymmärtävät kielen omaksumisen ja ovat joustavia opetusmenetelmien siirrossa yhdestä vieraasta kielestä toiseen. Kuitenkin, jos jollain koululla on mahdollisuus hyödyntää esperantoa hallitsevaa opettajaa, opettajan tehtävä on helpompi, koska sellainen opettaja tarvitsee vähemmän aikaa oppitunteihin valmistautumiseen.

Opettajien ammatillinen harjaantuminen, jota opetuksen ammattilaiset tavallisesti kokevat koulujen yhteistyöhankkeiden aikana, osoittaa, että opettajat hyväksyvät helpommin opetuksen uudistuksia, jos heitä ei vain ole pakotettu soveltamaan niitä, vaan jos he myös itse uskovat niihin. Siksi on tärkeää, että opettajat saavat mahdollisuuden tutustua MLA:han, testata sitä ja keskustella siitä koulun johdon ja muiden kanssa. Koulun johtokuntien pitäisi auttaa luomaan positiivista asennetta MLA:n suhteen. Muiden opettajien ja koulujen positiiviset kokemukset vaikuttavat tähän – hankkeen piirissä olemme testanneet aineistoa Rudolf Maister Šentilj -peruskoulussa Sloveniassa, Retkovecin peruskoulussa Kroatiassa ja Hristo Botev -peruskoulussa Bulgariassa.

Kun opettajat ymmärtävät, että MLA on konkreettinen ja käytännöllinen apuväline vieraiden kielten oppimisen edistämiseksi kouluissa, se yllyttää heidän uteliaisuuttaan ja halua oman valmistautumisen jälkeen ryhtyä käyttämään omassa koulussa. Tämä vaatii myös, sitä, että koulunjohtajat ja opettajat itse ymmärtävät MLA:n koulun ja laajemman kielipolitiikan asiayhteydessä, ja tekevät yhteistyötä sen parissa vanhempien ja ympäristön kanssa.

Metodologinen johdanto MLA:han

MLA on muokattu rakenteellisesti spiraalin muotoon, joka alkaa kaikkein yksinkertaisimmista elementeistä ja niitä muokataan ja laajennetaan lisää myöhemmin. Se käsittää vain 300 morfeemia, jotka on valittu siten, että alusta alkaen ne mahdollistavat merkityksellisten lauseiden muodostamisen. Suhteellisen harvojen morfeemien käyttökelpoisuutta laajentaa valtavasti lukuisat liitteet ja kieliopilliset päätteet näiden 300 morfeemin joukossa, joita voi esperantossa ymmärtää käytännöllisiksi työkaluiksi, jotka auttavat sovittamaan sanojen merkitystä. Oppilaat oppivat uutta sanavarastoa ja kieliopillisia ilmauksia erilaisilla puhe-, kuuntelu-, peli- ja kirjoitusharjoituksilla.

Tämän 60-tuntisen oppijakson sisältö on järjestetty seuraavasti: Aloitetaan niin sanotun Zagrebin menetelmän tekstien ensimmäisellä kuudella oppitunnilla. Menetelmän tekstit on järjestetty lasten puhekielessä käyttämien morfeemien yleisyyden mukaan. Siksi ensimmäisellä oppitunnilla käytetään 40 yleisintä morfeemia, toisella seuraavat 40 morfeemia jne., kaikkiaan 300 morfeemia, joiden joukossa on harvoina poikkeuksina morfeemeja, jotka eivät kuulu kaikkein yleisimpiin. Niitä käytetään oppituntien, keskustelujen ja muiden harjoituksien sisällön tarpeiden vuoksi.

Morfeemit sisältävät sanastollisia ja kieliopillisia sisältöjä, niiden yleisyyden mukaan purettuna puhutusta esperantosta. Meille se antaa mahdollisuuden, että lapset jo ensimmäisellä ja erityisesti toisella oppitunnilla voivat selkeästi käyttää kieltä; puhua ja kirjoittaa tekstejä ja lukea tai näytellä keskusteluja ja sketsejä. Siksi on tärkeää paneutumaan näihin ja toistamaan juuri näitä alun harjoituksia, kunnes opettajat näkevät, että lapset ovat ymmärtäneet kaiken hyvin, vaikka he tämän vuoksi eivät pääsisi tekemään loppuun kaikkia kurssisuunnitelman oppitunteja. Samoin on hyvin tärkeää, ettei lisätä morfeemeja, jotka lisäisivät morfeemien kokonaismäärää.

Vaikka opettajien pitää 60:n tunnin aikana käsitellä kaikki oppitunnit ja edellä nähdyt blokkituntien sisällöt, olisi hyvä jos he onnistuisivat käsittelemään ainakin viidennen oppijakson, jossa opitaan kielen pronominien logiikka. Pronominien järjestelmä on kaikissa kielissä hyvin monimutkainen ja esimerkiksi kroatiassa se käsittää vähintään 3000 – 4000 sanaa, joka on vaikea yhdistää loogiseksi rakenteeksi. Esperantossa se on hyvin yksinkertainen; yhdistetään 5 x 8 elementtiä taulukkosanoiksi. Siten kaikkiaan 40 taulukkosanaa muodostaa loogisesti tuhansia pronominimuotoja muissa kielissä. Vaikka pronomineja esitellään vähitellen ensimmäisestä oppitunnista alkaen, niiden täydellinen rakenne on mahdollista nähdä vasta viidennessä oppitunnissa, ja se helpottaa lapsia paljon muiden vieraiden kielten opiskelussa.

Kuitenkin ei ole tärkeää saattaa loppuun kaikkia oppitunteja, ja jos opettajat huomaavat, että jostain syystä he eivät voi edetä suunnitelman mukaisesti, on parempi pysähtyä ja kerrata jo opittua aineistoa kunnes on selvää, että se aineisto on opittu ja ymmärretty hyvin. Mikäli he eivät onnistuisi suunniteltujen 60 oppitunnin aikana saavuttamaan 5. oppijaksoa, oppilaat kohtaavat suurimman osan pronomineista jo aikaisemmin ja tämä helpottaa olennaisesti pronominien toiminnan ymmärtämistä muissa kielissä.

Uuteen sanavarastoon ja kieliopillisiin elementteihin oppilaat tutustuvat erilaisilla puhetta, kuuntelua, lukemista ja kirjoitusta sisältävillä toiminnoilla, jotka selitetään yksityiskohtaisesti jatkossa.

Opetusaineistot on järjestetty siten, että opettajat voivat ongelmitta saumattomasti valmistella opetustuntejaan, vaikka heillä ei olisi edeltävää tietoa esperantosta. Jokainen oppitunti sisältää selityksiä opetettavasta kieliopista, joka oppijaksossa ilmestyy uutena. Samoin kuin uudet kieliopilliset elementit jokaisessa tuntijaksossa luetteloidaan uudet sanat. Suunnitelman sisällä tuntijaksoja tehostamassa on myös ohjeita milloin ja miten opettajien tulisi esitellä uusia kielielementtejä.

Koko kurssi käsittää kuusi oppituntia, joka on jaettu yksittäisiin tuntiblokkeihin. Opettaja voi päättää itse toteuttaako hän kurssin ehdotetussa tuntiblokkien muodossa (jokainen tuntiblokki sisältää kaksi oppituntia) vai jakaako hän tuntiblokit oppitunteihin. Valinta riippuu kaikissa kouluissa opetuksen järjestämisen mahdollisuuksista ja toiminnasta sekä oppilaiden kokoamisesta. Sisältö mahdollistaa molemmat tavat.

Opetusopillisia aineistoja

Aineisto käsittää monia toimintoja, joiden tarkoitus on kehittää erilaisia kielitaitoja ja samanaikaisesti motivoida lapsia oppimaan. Olemme käyttäneet tekstejä, äänitteitä, harjoituksia, pelejä, sketsejä, lauluja ja tietokoneharjoituksia. Kaiken aineiston löydät MLA https://lernu.net/fi/instruado:n sivustolta valmiiksi tulostettavassa muodossa. Siellä on myös linkkejä äänitiedostoihin.

Joillakin oppitunneilla odotamme myös tietokoneen käyttöä, täällähän on erityisiä kurssia täydentäviä harjoituksia. Siksi suosittelemme, että toteutat kurssin luokkahuoneessa, joka mahdollistaa tietokoneiden käytön nettiyhteydellä. Jos se ei ole mahdollista, voit toteuttaa vaihtoehtoisia toimintoja ja käyttää tietokoneharjoituksia kotitehtävinä.

Aineistolaji

Tekstit ja niiden äänitteet
Suurin osa oppitunneista perustuu alkutekstiin, joka esittelee uudet sanat ja kieliopin. Kaikkien tekstien äänitykset sivustoilla ovat myös käytettävissä äänitiedostoina ja suosittelemme, että tekstin lukemisen aikana oppilaat kääntävät sen opettajan avustuksella.
Keskustelut
Aineisto käsittää myös joukon keskusteluja, joiden tarkoitus on kehittää keskustelutaitoja. Keskusteluja käyttäen mahdollistamme oppilaille puhekokemuksia ennen kuin he pystyvät itsenäisesti luomaan lauseita. Suosittelemme, että oppilaat lukevat keskustelun ensin läpi pareittain, sitten lukevat sen muiden kurssilaisten edessä. Parien tulee aina ensin itsenäisesti kääntää keskustelu, jonka avulla edistämme oppimista yhteistyössä.
Harjoituksia ja pelejä
Nettisivustolla sinulla on käytettävissä monia harjoituksia, jotka edistävät ennen kaikkea oppilaiden lukemisen ja kirjoittamisen taitoja. Useimmat niistä voi yksinkertaisesti tulostaa tehtäväsivuiksi oppilaillesi. Jotkut niistä pitää valmistella etukäteen (leikata, jakaa kuoriin ym.), toisinaan tarvitset joitain tarvikkeita (esim. pallon) muiden suorittamiseen. Monet harjoitukset ovat perustuvat siihen, että lapset muodostavat itse lauseita (joskus myös sanoja), koska esperanto mahdollistaa sanojen yksinkertaisen yhdistelemisen lauseessa muutaman yksinkertaisen säännön avulla pelkäämättä kieliopillisesti virheellistä lausetta, vaikka emme aina saavuta merkityksellisiä lauseita. Tuo luova toiminta tarjoaa lapsille kannustusta ja hauskuutta.
Käännökset
Harjoitukset, joissa käytetään kääntämistä kuuluvat vaikeimpiin kurssin piirissä. Ne tarjoavat haastetta oppilaille ja opettajille, koska oppilaat vielä usein eivät ole tietoisia prosesseista, joita tarvitaan kääntämisen aikana. Kuitenkin kääntämisharjoitukset esperantosta kansalliselle kielelle ovat hyödyllisiä apuvälineitä aikaansaamaan kielellistä tietoisuutta ja tarjoavat lapsille välittömän tavan harkita kielten eroja ja samankaltaisuuksia. Tuo tietoisuus edustaa positiivista kokemusta myöhempiä kielten opiskelua varten.
Laulaminen ja roolipelit
Aineistoa on laajennettu myös lauluihin ja sketseihin. Laulujen sisältö on sopusoinnussa oppituntien tekstien kanssa ja siten auttavat lapsia viihdyttävästi hankkimaan sanoja. Sketsit piristävät kielen käyttöä todellisissa tilanteissa ja tarjoavat lapsille rennon pääsyn kieleen.
Tietokoneharjoitusten käyttö
Olemme sisällyttäneet kurssiin myös tietokonepelejä ja ne mahdollistavat oppimisen, joka on tuotu lähelle lasten tarpeita. Lapsi voi itse päättää tehtävien harjoituksien määrän omassa aikarytmissään. Lisäksi tietokoneen käyttö oppitunneilla usein lisää motivaatiota ja hauskuutta.
Tietokoneharjoitukset ovat osa koulun kurssia, joten on hyvä, että opetus tapahtuu luokassa, joka mahdollistaa tietokoneiden käytön. Usein aineistossa on vaihtoehtoisia toimintoja, joita voi toteuttaa, jos ei halua tai voi käyttää tietokoneita. Missä vaihtoehtoja ei ole, voit itse pelata jotain taukopeliä (esimerkiksi peliä sanakuorilla, jotka sisältävät tietokonepelien kaltaisia harjoituksia.)
Tämän kurssin uutuus on tietokoneharjoituksien käyttö, joissa tietokone muodostaa kieliopillisesti oikeita lauseita, mutta noin puolella niistä on ja toisella puolella ei ole semanttista (merkitysopillista) merkitystä. Oppilaat voivat tällä harjoituksella pelata kotona siten, että tietokone tuottaa niin paljon lauseita kuin he haluavat ja heidän pitää päättää onko niillä merkitystä vai ei. Tällainen harjoittelu on erityisen hyödyllinen sanojen merkitysten oppimiseen. Jos lapset eivät tunne merkitystä, heidän pitää etsiä se sanakirjasta tai kysyä opettajalta. Jos he toistavat sitä usein, he oppivat merkityksiä ilman perinteistä ulkolukua.
Piristäviä leikkejä
Lasten ruumiillinen toiminta on erityisen tärkeää oppimisprosessin aikana ja suosittelemme, että oppijaksojen välillä varaat viisi minuuttia aikaa lyhyelle liikunnalliselle leikille. Leikki ei liity oppimiseen, mutta se tarjoaa aivoille lepoa ja haastetta ruumiille.
Kotitehtäviä
Jokaisen kielen oppiminen vaatii tietyn sanavaraston hankkimisen, joka liittyy tiettyyn määrään sanojen toistoja. Siksi menestyksellinen kielen opiskelu on mahdotonta vain yhden tai kahden viikoittaisen oppitunnin aikana. Kotitehtävät tarjoavat sillan, joka johtaa jatkuvaan oppimiseen ja menestykseen. Siksi jokaisen oppijakson jälkeen esitämme kotitehtäviä. Joskus on kyse tulostettavista harjoituksista, ja ennen kaikkea suosittelemme kannustamaan oppilaita tekemään tietokoneharjoituksia, joissa he voivat itsenäisesti jatkaa oppimisprosessia.
Takaisin ylös