Minusta tämä "kysymysketju" alkaa olla jo täysin hallitsematon eikä täältä löydä mitään asiaa. Ongelmasanoja koskevat kysymykset ovat hyvin opettavaista luettavaa muillekin kuin alkuperäiselle kysyjälle, mutta ei tällaisessa muodossa, jossa kaikkien viestien otsikkona on "Kysymysketju". Jotakin löytääkseen pitää lukea koko ketju.

Ajattelin juuri vastata "vahingonilo-viranomainen-niistää"-kysymykseen, mutta sitten olikin tullut väliin ihan muuta. Eikö voitaisi aloittaa aina uusi ketju uudesta kysymyksestä ja otsikoksi vaikkapa "vahingonilo, viranomainen, niistää" tai "kirjeen lopettamisfraasi" tms.?

Ondo:Minusta tämä "kysymysketju" alkaa olla jo täysin hallitsematon eikä täältä löydä mitään asiaa. Ongelmasanoja koskevat kysymykset ovat hyvin opettavaista luettavaa muillekin kuin alkuperäiselle kysyjälle, mutta ei tällaisessa muodossa, jossa kaikkien viestien otsikkona on "Kysymysketju". Jotakin löytääkseen pitää lukea koko ketju.

Ajattelin juuri vastata "vahingonilo-viranomainen-niistää"-kysymykseen, mutta sitten olikin tullut väliin ihan muuta. Eikö voitaisi aloittaa aina uusi ketju uudesta kysymyksestä ja otsikoksi vaikkapa "vahingonilo, viranomainen, niistää" tai "kirjeen lopettamisfraasi" tms.?

Olisi se parempi, mutta hyväksyisivätkö ylläpitäjät uuden viestiketjun jok'ikisen askarruttavan sanan takia?

Oijos:Olisi se parempi, mutta hyväksyisivätkö ylläpitäjät uuden viestiketjun jok'ikisen askarruttavan sanan takia?

Miksi ihmeessä eivät hyväksyisi? Tehdäänhän niin vilkkaissakin ryhmissä, jos tehdään viisaasti. Eikä tietysti ole aina pakko vain yhtä sanaa kerrallaan kysellä, vaikka hyvin niinkin voi tehdä. Ja otsikoiksi sitten mielellään jotakin, joka kertoo asiasta. Varottava esimerkki voisi olla vaikka juuri engl. foorumilla näkemäni otsikko "How to say these words in Esperanto". Siis mielellään tyyppiä "oppilaitosten nimiä", "joulusanoja", "miten lopetan kirjeen", "vahingonilo, omahyväisyys", "sauna, terva ja viina".

Ondo:Eikö voitaisi aloittaa aina uusi ketju uudesta kysymyksestä ja otsikoksi vaikkapa "vahingonilo, viranomainen, niistää" tai "kirjeen lopettamisfraasi" tms.?

Hyvä ehdotus, näin voimme tehdä! – Elävässä elämässä on kuitenkin vain niin, että viestiketjut (fadenoj) tuppaavat rönsyilemään. Itsekin olen tähän syyllistynyt.

Yksi idea, millä jo ”lukukelvottomia” viestiketjuja voisi saada lukukelpoisemiksi, olisi tehdä linkkisanoja (siis jonkinlaisen viestiketjun sisällysluettelon) ensimmäiseen viestiin. Tämä olisi tietysti viestiketjun perustajan vastuulla. Tällaisesta viestiketjusta esimerkkinä olkoon venäjänkielisellä foorumilla oleva Vorto de la tago en la rusa -viestiketju, jonka ideaa varmaan voisi soveltaa.

Miksi kirjoitetaan esim. opinii, funkcii, kolizii ja konscii? Miksi ei opini funkci, kolizi ja konsci? Vastaavasti on komerci, komponi, diri, skribi ja kuri. Paha tapako tuollainen vain on?

1724:Miksi kirjoitetaan esim. opinii, funkcii, kolizii ja konscii? Miksi ei opini funkci, kolizi ja konsci? Vastaavasti on komerci, komponi, diri, skribi ja kuri. Paha tapako tuollainen vain on?

Ei toki paha tapa, vaan täydellinen säännöllisyys. Jos sanajuuri päättyy i-kirjaimeen, siihen lisätään silti i niin kuin aina, kun kyseessä on teonsanan sanakirjamuoto. Eli opini ei ole vielä valmis sana. komerc on vastaavasti vasta sanajuuri, johon myös lisätään yksi i.

1724:Miksi kirjoitetaan esim. opinii, funkcii, kolizii ja konscii? Miksi ei opini funkci, kolizi ja konsci? Vastaavasti on komerci, komponi, diri, skribi ja kuri. Paha tapako tuollainen vain on?

En pitäisi tuota pahana tapana, vaan esperanton sanamuodostukseen liittyvänä seikkana. Aikanaan sanajuuriksi on joissakin tapauksissa valikoitunut (t. valittu) kaikkien kielien yhteisestä sanavarastosta i-kirjaimeen päättyvä muoto. Tuolla substantiivin muodolla (esim. opinio) voi olla valintaan jotakin vaikutusta, mene tiedä(?):

funkcii (funkci·i ← funkci·o)
opinii (opini·i); vrt. subst. → opinio
kolizii (kolizi·i); vrt. subst. → kolizio
konscii (konsci·i); vrt. subst. → konscio

Näitä muotoja siis nyt vain pitää oppia käyttämään. Mutta mutta, josko joku tietävämpi antaisi järkevämmän selityksen asiaan.

Oijos:

1724:Miksi kirjoitetaan esim. opinii, funkcii, kolizii ja konscii? Miksi ei opini funkci, kolizi ja konsci? Vastaavasti on komerci, komponi, diri, skribi ja kuri. Paha tapako tuollainen vain on?

Ei toki paha tapa, vaan täydellinen säännöllisyys. Jos sanajuuri päättyy i-kirjaimeen, siihen lisätään silti i niin kuin aina, kun kyseessä on teonsanan sanakirjamuoto. Eli opini ei ole vielä valmis sana. komerc on vastaavasti vasta sanajuuri, johon myös lisätään yksi i.

Kiitos. Sanajuuripa hyvinkin, mutta miksi i-loppuinen.

1724:Kiitos. Sanajuuripa hyvinkin, mutta miksi i-loppuinen.

Joissakin tapauksissa perussana (bazvorto) on esim. substantiivi, jolloin asia on selvä, esimerkiksi:

• funkcii (funkci·i ← funkci·o); perussana on siis funkcio
  
• ambicii (ambici·i ← ambici·o)
  
• amnestii (amnesti·i ← amnesti·o)
  
• anemii (anemi·i ← anemi·o)
  
• antipatii (antipati·i ← antipati·o)
  
• apologii (apologi·i ← apologi·o)
  
• artikulacii (artikulaci·i ← artikulaci·o)
  
• asocii (asoci·i ← asoci·o)
  
• averii (averi·i ← averi·o)
  
• dekoracii (dekoraci·i ← dekoraci·o)
  
• konversacii (konversaci·i ← konversaci·o)
  
• kopii (kopi·i ← kopi·o)
  
• kromii (kromi·i ← kromi·o)
  
• operacii (operaci·i ← operaci·o)
  
• pensii (pensi·i ← pensi·o)
  
• premii (premi·i ← premi·o)
  
• profesii (profesi·i ← profesi·o)
  
• razii (razi·i ← razi·o)
  
• vizii (vizi·i ← vizi·o) jne.

Mutta sitten on joukko verbejä, jotka ovat itse perusanoja (bazvortoj), joista lähdetään muodostamaan uusia sanoja, esimerkiksi:

• opinii (opini·i) || opinio (opini·o ← opini·i)
  
• demisii (demisi·i) || demisio (demisi·o ← demisi·i)
  
• kolizii (kolizi·i) || kolizio (kolizi·o ← kolizi·i)
  
• komisii (komisi·i) || komisio (komisi·o ← komisi·i)
  
• konscii (konsci·i) || konscio (konsci·o ← konsci·i)
  
• varii (vari·i) || vario (vari·o ← vari·i) jne.

Nämä pitäisi kaikki käydä läpi jonkin etymologisen sanakirja avulla, ennen kuin mitään varmaa käsitystä/sääntöä asiaan voi sanoa.

Muuten, puheena olevia verbejä löytyy lernu!-sanakirjasta tällä hetkellä 212 kappaletta. Kaikkia ei kylläkään ole vielä käännetty suomeksi.

Päivitetty: 29.8.2013

maailmanmestaruuskilpailut

Mikä olisi hyvä ilmaisu esperantoksi? Mondpokaloa käytetään yleisesti, mutta se sopii vain jalkapalloon ja ehkä joihinkin muihin, joista saadaan mitali menestyttäessä. Mutta entäpä yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut, joissa jaetaan vain mitaleja kaulaan?