Aportes: 50
Idioma: Suomi
Oijos (Mostrar perfil) 4 de marzo de 2012 15:33:01
Mielestäni olisi hyvä olla olemassa tällainen kielikysymysten yleisketju, jossa voisi nopeasti kysäistä vastausta johonkin askarruttavaan asiaan tai sanaan. Joku joka tietää vastauksen tai osan siitä, voisi sitten vastata. Suuremmille aiheille/ongelmille voisi sitten vaikka perustaa uuden ketjun.
Kysymys: Mitä eroa on libera tempo ja libertempo välillä?
http://eo.wikipedia.org/wiki/Ripozo
Yllä olevalla sivulla törmäsin tähän. Siellä lukee: "Ne konfuzu liberan tempon kun libertempo, kiu signifas ĉiujaran ripozon de laboro dum kelkaj semajnoj."
Lähteeksi on laitettu Lernu! http://fi.lernu.net/lernado/gramatiko/seppik/lec04...
Siellä lukee: "liberan tempon oni havas ja ĉiam, kiam oni ne estas okupita per io, sed libertempon oni ricevas nur unu fojon jare"
Lernu!:n sanakirjan mukaan libertempo tarkoittaa vapaa-aikaa. Wikipedia antaa ymmärtää muuta: "jokavuotinen lepo työstä muutaman viikon aikana"(tai joka kestää muutaman viikon?).
Sanakirja.org kertoo, että libertempo olisi loma, vapaapäivä tai lomapäivä.
http://www.sanakirja.org/search.php?q=libertempo&a...
Lernu!:n sanakirjasta löytyy ferio, joka tarkoittaa vapaapäivää.
Päättelen, että Lernu!:n sanakirjan käännös sanalle libertempo on väärä ja että sana tarkoittaa jotain sellaista kuin vuosiloma tai pelkkä loma.
Libera tempo on ilmeisesti suomeksi vapaa-aika. Mutta onko se täysin samaa tarkoittava sana kuin ripozo?
Olen täysin näissä asioissa internetin armoilla, kun en omista ainuttakaan sanakirjaa. (Onko edes olemassa hyviä esperanto-suomi sanakirjoja, joihin olisi uudet keksinnöt (tietokonesanasto esim.) ehtineet mukaan?)
Urho (Mostrar perfil) 4 de marzo de 2012 20:05:36
lernu!:
- (en) vacation loma; spare time vapaa-aika
- (de) Ferien loma; Urlaub loma
- (it) tempo librero vapaa-aika
- (ru) досуг joutohetki, vapaa-aika; свободное время vapaa-aika
- (kiina) 假日 loma
- (eo) tempo, dum kiu oni ne devas labori (precipe pri lernantoj aŭ oficistoj)
- Tempo, dum kiu oni ne devas labori (precipe pri lernantoj aŭ oficistoj): kaj mi havos ... du monatojn da libertempo.
Urho (Mostrar perfil) 4 de marzo de 2012 20:25:58
Oijos: – – (Onko edes olemassa hyviä esperanto-suomi sanakirjoja, joihin olisi uudet keksinnöt (tietokonesanasto esim.) ehtineet mukaan?)Itsellä ei ainakaan ole tiedossa, mutta tänne lernu!un uusia sanoja on pyritty lisäämään (myös tietokoneeseen liittyviä) aina kun niitä löytyy.
Urho (Mostrar perfil) 5 de marzo de 2012 05:51:34
Oijos:Lernu!:n sanakirjasta löytyy ferio, joka tarkoittaa vapaapäivää.lernu!sta löytyy myös
- ferioj (feri·o·j ← feri·o) loma.
Ondo (Mostrar perfil) 5 de marzo de 2012 14:15:42
Suomessa vapaa-ajan ja vapaan ajan ero on hiukan eri kohdassa, enkä pitäisi mainitsemisen arvoisena virheenä suomen mukaistakaan erottelua sanoissa libertempo ja libera tempo.
Useimmiten yhdyssana erikoistuu merkitykseltään. Libertempo ei ole sama kuin libera tempo, vaan tarkoittaa jotakin erityistä aikaa, jonka tunnusmerkillinen ominaisuus on libera, libereco. Tässä näyttää aika vakiintuneelta merkitys loma.
Adjektiivi-substantiivi-yhdyssanoissa erikoistuminen on sääntö: useimpien mielestä on selvä virhe sanoa "belfloro" jos tarkoittaa yksinkertaisesti "bela floro". Tyyppiesimerkki on "dikfingro", joka on peukalo. Dika fingro merkitsee paksu sormi, jolla tietysti voidaan tarkoittaa vaikka peukaloa mutta myös pulleaa pikkusormea.
Oijos (Mostrar perfil) 3 de mayo de 2012 18:23:14
1. Pekka heitti pallon.
2. Pekka on heittänyt pallon.
3. Pekka oli heittänyt pallon.
Toinen kysymys: Zamenhofin puheesta lainattu ote: ..."estas multe pri nature paroli al ili en tiu lingvo" (http://pacujo.net/esperanto/kurssi/zamenhof.html)
Miksi lauseessa on sana pri?
Kolmas kysymys: (http://www.eventeo.net/web/index.php/euxropo/socio...) Uutisen otsikko: "Ne al Tito-strato en Slovenio!"
Onko otsikossa kielioppivirhe? Pitäisikö esim. olla "Neo al Tito-strato en Slovenio!" Vai onko pelkkä "ne" substantiivi, vaikka ei pääty o-kirjaimeen?
Viimeinen kysymys. Tietääkö joku, paljonko Suomen esperantoliitossa on ollut enimmillään jäseniä? Tietääkseni määrä on vähentynyt vuosien takaisesta. Luin Wikipediasta, että Norjan esperantoliitossa oli menneinä vuosikymmeninä ollut tuhansia jäseniä.
Hankala opetella kielioppi kunnolla, kun ei voi luottaa juuri minkään Internetissä olevan tekstin oikeakielisyyteen. Ja sanojen käyttö on vielä huonompaa.
fantomo (Mostrar perfil) 4 de mayo de 2012 07:12:55
Kirjoitusvirhe (= pli). Oikein on esimerkiksi tällä sivulla
"Ne al Tito-strato en Slovenio!"
Tulkitsen lauseen lyhennykseksi (huom. huutomerkki): "Diru 'Ne' al...".
Otsikoiden ei tarvitse olla aina kieliopin mukaisia.
Käännöksiä voit kokeilla itsekin. Esperanto ja suomi, kuten muutkaan kielet, eivat ole aina yksi yhteen käännettävissä.
Bertilon kielioppi on melko luotettava lähde tarkistamiseen.
Oijos (Mostrar perfil) 4 de mayo de 2012 12:56:37
1. Erkki kertoi, että juuri kun hän oli lopettanut omenan syömisen, ovikello soi.
2. Kalle oli kertonut Martille työskennelleensä rakennusalalla seitsemän vuotta ja haluavansa nyt siirtyä toiselle alalle.
3. Ovekello on soinut ja jonkun on mentävä avaamaan ovi.
Ondo (Mostrar perfil) 4 de mayo de 2012 17:53:25
Oijos:Miten käännetään seuraavat lauseet?Kaikille kelpaa usein käännökseksi "Petro ĵetis la pilkon". Jos lause ei ole sellaisena riittävän selvä, useimmiten riittää jokin yksinkertainen lisäsana, esim "jam" tai "antaŭe". Hyvin harvoin, jos koskaan, tarvitaan välttämättä yhdysmuotoja "estas ĵetinta" tai "estis ĵetinta". Jos sinulla on mielessä konkreettinen tapaus, jossa tämä neuvo ei riitä, esitä lause ja sen koko tekstiyhteys.
1. Pekka heitti pallon.
2. Pekka on heittänyt pallon.
3. Pekka oli heittänyt pallon.
Kolmas kysymys: (http://www.eventeo.net/web/index.php/euxropo/socio...) Uutisen otsikko: "Ne al Tito-strato en Slovenio!"Tässä on selvästikin kysymys siitä, että "ne" ei ole itse lauseeseen kuuluva kieltosana vaan oikeammin lainaus jonkun muun puheesta. Selvemmin kirjoitettuna "Ne" al Tito-strato en Slovenio, tai ehkä vielä selvemmin "Ne!" al Tito-strato en Slovenio. Siis joku tai jokin (tässä tapauksessa perustuslakituomioistuin) on sanonut "ei" Titonkadulle. Yhtä epäselvä olisi vaikka suomalainen lehtiotsikko Ei Zamenhofinkadulle. Sen sijaan Valtuustolta jyrkkä "Ei" Zamenhofinkadulle olisi jo aika selvä. Lehtiotsikot ovat kaikissa kielissä vaikeaselkoisia.
Onko otsikossa kielioppivirhe? Pitäisikö esim. olla "Neo al Tito-strato en Slovenio!" Vai onko pelkkä "ne" substantiivi, vaikka ei pääty o-kirjaimeen?
Hankala opetella kielioppi kunnolla, kun ei voi luottaa juuri minkään Internetissä olevan tekstin oikeakielisyyteen. Ja sanojen käyttö on vielä huonompaa.Tässä olet oikeassa. Erityisen varottava on esperantonkielinen Vikipedia. Ainakin pitäisi kysyä kokeneemmalta, onko jokin artikkeli siellä kunnollinen.
Laadun heikkous johtuu tietysti siitä, että kirjoittajien joukossa on paljon aloittelijoita (esperanto rohkaisee käyttämään kieltä) ja kaikkikin kirjoittavat vierasta kieltä. Netissä on toisaalta myös paljon hyvää aineistoa, kokonaisia klassikkoromaanejakin. Minkälaisia tekstejä olisit hakemassa?
Ondo (Mostrar perfil) 4 de mayo de 2012 18:28:47
Oijos:1. Erkki kertoi, että juuri kun hän oli lopettanut omenan syömisen, ovikello soi.Voi olla, että tekstiyhteyden tuntemalla voisi ehdottaa sopivampaa sanamuotoa, mutta esimerkiksi näin voisi sanoa.
2. Kalle oli kertonut Martille työskennelleensä rakennusalalla seitsemän vuotta ja haluavansa nyt siirtyä toiselle alalle.
3. Ovekello on soinut ja jonkun on mentävä avaamaan ovi.
* E diris, ke tuj post kiam li manĝis la pomon, iu sonorigis ĉe la pordo.
* E diris, ke tuj kiam li finis manĝi la pomon, sonis la pordosonorilo.
* K (antaŭe) rakontis al M, ke li laboris sep jarojn en domkonstruado kaj volas nun transiri al alia fako.
* Aŭdiĝis (jam) pordosonorilo kaj iu nun devas iri malfermi la pordon.
* Sonorilis ĉe la pordo kaj iu nun devas iri malfermi ĝin.