Yhä useampi nuori opiskelee esperanton itse internetissä ja hankkii kontakteja joiden kanssa käyttää kieltä itse internetin avulla. Miksi silloin kuulua johonkin seuraan tai liittoon? Monet nuoret esperantistit etenkin Euroopassa voivat käyttää kieltä useamman vuodenkin ainoastaan netissä ilman, että tapaisi ketään esperantistia livenä. Yleisesti kun olen jutellut ikäisteni eurooppalaisten esperantistien kanssa, niin heitä ei kiinnosta seuratoiminta, koska siellä on vain ikäloppuja eläkeläisiä. Tosin itsehän lähden ihan mielelläni eläkeläisten kanssa viikonlopuksi Ahvenanmaalle.
Mutta oppikirjoja olen käyttänyt esperanton opiskelussa ainoastaan Lars Forsmanin Esperanton alkeiskurssi. Mielestäni se oli ihan hyvä oppikirja, vaikka vanha olikin ja osasin jo esperantoa sen verran hyvin, että alkeiskurssi tuntui aivan liian helpolta.

Tumppi1991:Yhä useampi nuori opiskelee esperanton itse internetissä ja hankkii kontakteja joiden kanssa käyttää kieltä itse internetin avulla. Miksi silloin kuulua johonkin seuraan tai liittoon? Monet nuoret esperantistit etenkin Euroopassa voivat käyttää kieltä useamman vuodenkin ainoastaan netissä ilman, että tapaisi ketään esperantistia livenä. Yleisesti kun olen jutellut ikäisteni eurooppalaisten esperantistien kanssa, niin heitä ei kiinnosta seuratoiminta, koska siellä on vain ikäloppuja eläkeläisiä. Tosin itsehän lähden ihan mielelläni eläkeläisten kanssa viikonlopuksi Ahvenanmaalle.
Mutta oppikirjoja olen käyttänyt esperanton opiskelussa ainoastaan Lars Forsmanin Esperanton alkeiskurssi. Mielestäni se oli ihan hyvä oppikirja, vaikka vanha olikin ja osasin jo esperantoa sen verran hyvin, että alkeiskurssi tuntui aivan liian helpolta.

Tuomas, kuinka monta suunnilleen ikäistäsi suomalaista esperantistia tiedät? Heistä suuren osan luulisi rekisteröityneen Lernu!:uun. Lernu!:n tilastojen mukaan 818 ihmistä käyttää sivustoa suomeksi. Hausta löytyy Suomesta tulevia ja sivuston kielenä suomea käyttäviä vähintään 3 tähden aktiivisuuden omaavia käyttäjiä 6 kappaletta. Suuri(n) osa noista 818 ihmisestä on rekisteröinnin jälkeen lopettanut sivuston käytön joko samana päivänä tai pian sen jälkeen.

Esperantoliiton tiedotteessa kerrotaan nykyiseksi jäsenmääräksi noin 300. (http://www.esperanto.fi/Lehdist%C3%B6tiedotteet/Le...) Muistan, että vähän aikaa sitten kerrottiin sen olevan noin 400. Jos muistan oikein, törmäsin Internetissä jossakin arkistossa olleeseen lehtijuttuun 1990-luvulta, jolloin lukemaksi kerrottiin noin 500.

Vahvistit siis arvaukseni siitä, että seuratoiminnassa on mukana vain "ikäloppuja eläkeläisiä". Ja se vahvistus taisi koskea myös muita alueita kuin Suomea. Eri maissa on vaihtelevia tilanteita, mutta yleistrendi näyttää olevan se, että puhujamäärä laskee.

Missä olet jutellut ikäistesi eurooppalaisten esperantistien kanssa? Facebookissako? Tapahtuuko siellä jotain niin merkittävää (esperantoon liittyvää), että sinne kannattaisi rekisteröityä?

Tämä keskustelu on tietenkin aivan väärässä viestiketjussa. Jos jollain on oikeuksia ja kykyä siirtää se uuteen ketjuun, sen voisi tehdä. Mutta eipä tällä suomenkielisellä palstalla ole paljon ihmisiä, jotka voisivat häiriintyä.

Oijos:Tämä keskustelu on tietenkin aivan väärässä viestiketjussa. Jos jollain on oikeuksia ja kykyä siirtää se uuteen ketjuun, sen voisi tehdä. Mutta eipä tällä suomenkielisellä palstalla ole paljon ihmisiä, jotka voisivat häiriintyä.

Joo, totta! – Pitääköhän luoda uusi ketju oppikirjojen esittelyä varten? Tarkoitukseni oli luoda tästä viestiketju, jossa esiteltäisiin esperanton oppikirjoja sekä linkkejä kaikkiin mahdollisiin paikkoihin asian tiimoilta. Mutta, mutta toisaalta – onhan hyvä että keskustellaan.

Mutta itse asiaan yritän palata myöhemmin eli ainakin tuohon uuteen tulokkaaseen ”Esperanto mutkattomasti” -kirjaan. – Ĝis!

Esperanto mutkattomasti -oppikirja

• Stano Marček (suom. toimittanut Tuomo Grundström),
  
• kuvitus: Linda Marčeková
  
• 116 sivua (kansisivut mukaan lukien)
  
• ISBN 978-80-89312-14-6

Kirja löytynee kirjastoista. Jos ei löydy, sitä voi tilata Suomen Esperantoliitosta.

Oijos:Käykö esim. tuo uusin suomenkielinen "Esperanto mutkattomasti" -kirja läpi koko kieliopin? Onko siinä harjoituksia? Kuinka laaja sanasto?

Kirja on tarkoitettu koululaisille, mutta sopii tietysti kaikenikäisille. Kirjassa on 22 oppituntia (lecionoj), joiden puitteissa käydään läpi peruskielioppi perusteellisesti läpi. Tämän jälkeen on helppo jatkaa itsenäisesti vaikkapa eri verkkosivuja hyödyntäen.

Oppituntien perusrakenne on seuraavanlainen:

• Kuvitetut tekstit, joissa esitellään esimerkkein kyseisen tunnin kielioppirakenteet. Uudet käsitteet/sanat esitellään myös jokaisen sivun ulkolaidassa kulkevana "kinofilminä".
  
• Pieniä harjoituksia
  
• Kielioppi-osio, jossa esitellään kielioppiaines suomeksi
  
• Suomenkielinen sanasto, jossa on vain oppitunnilla esiintulleet uudet sanat.

Kirjan lopusta löytyy perinteiseen tapaan kaksi sanastoa (esperanto–suomi ja suomi–esperanto), joissa jokaisessa sanassa on viitenumero sivulle, jossa sana on ensi kerran esiintynyt. Nopeasti laskien ”esperanto–suomi”-sanastossa juurisanoja on kuutisensataa (600), joka tietysti vielä moninkertaistuu kirjan teksteissä esperanton tehokkaasta sananmuodostuksesta johtuen.
   Muuten, frekvenssitutkimusten mukaan kielen tuhat yleisintä sanaa kattaa enemmän kuin 80 % kaikkien normaalitekstien sanavarastosta, ja toisen tuhannen sanan lisäys 4–10 % jne. Esperanton nerokkaasta sananmuodostuksesta johtuen, voi kattavuus olla vieläkin suurempi esperanton normaalitekstien sanavarastosta.

Oppikirjasta löytyy vielä sivullinen Internet-linkkejä sekä kansilehdillä kuvitetut aakkosto- ja prepositio-sivut. Kirjan teksteistä on tietysti tehty myös äänitteet (CD).

Oijos:Todella suuri ongelma on se, että harva esperanton opiskelun aloittanut etenee edistyneelle tasolle saakka. Paljon vikaa on itse kielessä (en jaksa toistaa), mutta ylipäätään perusjanttu on liian yksinkertainen ihminen oppimaan uuden kielen akateemisella menetelmällä ts. kirjallisesta materiaalista.

Voin kymmenien vuosin kokemuksella kertoa, että tämä on ihan normaalia kun kysymys on vapaaehtoisesta kieltenopiskelusta. Eikä se ole tiettyyn kieleen liittyvä ilmiö, vaan meidän ihmisten tapa mennä sieltä mistä aita on matalin. Esimerkiksi kansalais- ja työväenopistoissa aloittaa joka syksy valtaisa joukko innokkaita kieltenopiskelijoita, ja kun kevätlukukausi koitaa, suuri osa heistä on jättäytynyt kotiin.
   Uskoisin, että verkossa yksikseen opiskelu on vieläkin vaativampaa, koska vain sinä itse olet itsesi piiskuri. Mutta, mutta mielestäni juuri esperantolla on kuitenkin kaikkein parhaat edellytykset onnistua asiassa edellä esittämieni seikkojen vuoksi.

Tumppi1991: – – Mutta oppikirjoja olen käyttänyt esperanton opiskelussa ainoastaan Lars Forsmanin Esperanton alkeiskurssi. Mielestäni se oli ihan hyvä oppikirja, vaikka vanha olikin ja osasin jo esperantoa sen verran hyvin, että alkeiskurssi tuntui aivan liian helpolta.

Egaleco kaj paco per Esperanto – Esperanton alkeiskurssi
Lars Forsman (soveltaen suomentanut Raita Pyhälä)
Kuvitus: Lars Forsman
Suomen Esperantoliitto ry (2. painos 2002)

Kävin oppikirjan nopeasti läpi. Ihan käypä kirja esperanton opiskeluun. Ainoa kohta, jota voisi ehkä hieman selkeyttää, on sivun 1 kohta C, jossa on asiaa meille suomalaisille niin vaikeitten ässien ääntämisestä (tästä sivusta voisi olla apua).

Kirjan sisältö on lyhykäisesti seuraavanlainen:

• I Esipuhe
  
• II–III Esperanto – enemmän kuin kieli
  
• 1–101 Varsinainen opiskeluosio: tekstit, kielioppiaines, harjoitukset, suomenkieliset sanalistat
  
• 102 Taulukkosanat (kaavio)
  
• 103 Etuliitteitä
  
• 103–105 Jälkiliitteitä
  
• 106 Kuukaudet
  
• 107–118 Harjoituksien ratkaisut
  
• 119–127 Sanasto (esperanto–suomi)
  
• 128 Prepositioluettelo
  
• 129 Kielioppiasioiden hakemisto

Varsinainen opiskeluosio (sivut 1–101) käsittää 80 opiskelurupeamaa, jotka kukin ovat pääsääntöisesti yhden sivun mittaisia. Tämä on hyödyllinen tieto kun suunnittelee tulevaa opiskeluaikatauluaan. Harjoituksia on runsaasti ja niihin löytyvät ratkaisut kirjan loppupuolelta.

Mukava yksityiskohta esperantoteksteissä on uusien sanojen alleviivaus. Alleviivattujen sanojen suomenkieliset käännökset esitetään joko välittömästi esperantotekstin kohdalla (samalla rivillä) sivun oikeassa laidassa tai erillisenä pitempänä sanalistana alempana.

Kirjan lopusta löytyy kielioppiasioiden hakemisto. Sen avulla on helppo palata myöhemmin mieltä pohdituttavaan kieliopin kohtaan nopeasti.

Kaiken kaikkiaan suositeltava kirja, varsinkin kun sitä on vielä (tietääkseni) saatavissa Suomen Esperantoliitosta.

Urho:Esperanto mutkattomasti -oppikirja

• Stano Marček (suom. toimittanut Tuomo Grundström),
  
• kuvitus: Linda Marčeková
  
• 116 sivua (kansisivut mukaan lukien)
  
• ISBN 978-80-89312-14-6

Kirja löytynee kirjastoista. Jos ei löydy, sitä voi tilata Suomen Esperantoliitosta.

Minulla oli tilaisuus käydä kirja läpi oikein ajan kanssa – puoleen väliin opettajan johdolla ja kirjan loppuosa itseopiskellen. Tässä muutama huomio eräistä kielioppitermien käännöksistä, joukossa on myös muutama painovirhe. – Korjausehdotukseni/parannusehdotukseni näkyvät tekstissä lihavoituna:

sivu 10:
Puuttuu h-kirjain! – Tässä kyseinen kohta hieman tarkennettuna:
a, b, c (= ts), ĉ (= tš [ʧ]), d, e, f, g, ĝ (= dž [ʤ]), h, ĥ (= voimakas h-äänne [x], vrt. saksan Bach, venäjän хop), i, j, ĵ (= ž [ʒ], soinnillinen suhuässä), k, l, m, n, o, p, r, s, ŝ (= š, sh [ʃ], suhuässä), t, u, ŭ (= kuuluu samaan tavuun edeltävän vokaalin kanssa, esim. aŭto [aŭ.to ei a.u:to]), v, z (= soinnillinen ässä).

sivu 18:
mi + mi = ni => mi + vi = ni

sivu 23:
Pääte -ino ekee... => Johdin -ino tekee.

sivu 27:
11 kuka => 11 mikä

sivu 34:
Kie estis Peter hodiaŭ? => Kie estis Peter hieraŭ?
toissapäivänä => toissa päivänä

sivu 46:
Päätteellä -ejo... => Johtimella -ejo.
Päätteellä -isto... => Johtimella -isto.
Päätteellä -anto... => Johtimella -anto.

sivu 51:
Päätteellä -aro... => Johtimella -aro.

sivu 55:
Pääte -ig- => Jälkiliite -ig-
Pääte -iĝ- => Jälkiliite -iĝ-

sivu 60:
Pääte -eg- suurentaa ja pääte -et- pienentää.
=> Jälkiliite -eg- suurentaa ja jälkiliite -et- pienentää.

sivu 64:
Pääte -ilo... => Johdin -ilo.

sivu 68:
Pääte -ido... => Johdin -ido.

sivu 76:
päätteellä -on- => jälkiliitteellä -on-
päätteellä -op- => jälkiliitteellä -op-
päätteellä -obl- => jälkiliitteellä -obl-
päätteellä -ad- => jälkiliitteellä -ad-

sivu 80:
päätteellä -aĵ- => jälkiliitteellä -aĵ-
päätteellä -ul- => jälkiliitteellä -ul-

sivu 84:
päätteellä -em- => jälkiliitteellä -em-
Pääte -ebl- => Jälkiliite -ebl-

sivu 88:
pääte on -ant- => jälkiliite on -ant-
Pääte -at- => Jälkiliite -at-
Päätteellä -uj- => Jälkiliitteellä -uj-

sivu 96:
Päätteellä -ind- => Jälkiliitteellä -ind-
Päätteellä -um- => Jälkiliitteellä -um-
Päätteellä -nj- => Jälkiliitteellä -nj-
päätteellä -ĉj- => jälkiliitteellä -ĉj-

Pääte => jälkiliite (esim. -eg-, -et-) on selvä tapaus, mutta pääte => johdin (esim. substantiivijohtimet -ejo, -ilo, -ino, -isto) on oma ehdotukseni ja vähän tulkinnanvaraisempi. – Jospa seuraava esitys tekee ajatuksenjuoksuani ymmärrettävämmäksi:

• Päätteitä (finaĵoj) siis ovat: -o, -a, -e, j, n; -i, -is, -as, -os, -us, -u
  
• Etuliitteitä (prefiksoj) ovat: bo-, dis-, ek-, eks-, ge-, mal-, pra-, re-, …
  
• Jälkiliitteitä (sufiksoj) ovat: -aĉ-, -ad-, -aĵ-, -an-, -ar-, -ĉj-, -ebl-, -ec-, -eg-, -ej-, -em-, -end-, -er-, -estr-, -et-, -id-, -ig-, -iĝ-, -il-, -in-, -ind-, -ing-, -ism-, -ist-, -nj-, -obl-, -on-, -op-, -uj-, -ul-, -um-; -int-, -ant-, -ont-, -it-, -at-, -ot-; …
  
       Johtimia (adjektiivi-, substantiivi- verbi-):
  
• -aĉa, -ebla, -ega, -ema, -enda, -eta, -inda, -obla, -ona, -opa, …
  
• -ado, -aĵo, -ano, -aro, -ĉjo, -eco, -ejo, -ero, -estro, -ido, -ilo, -ino, -ingo, -ismo, -isto, -njo, -ujo, -ulo, -umo, …
  
• -igi, -iĝi, …

(johdin = jälkiliite + pääte)

P.S. (2013-12-05) – Jatkan aiheesta vielä tuonnempana…!!

Lähetä toki nuo korjaukset tekijöille tiedoksi. Hyvä tietää, että kirja on paska.

Oijos:Lähetä toki nuo korjaukset tekijöille tiedoksi. […]

Olen jo informoinut kirjan suomalaista toimittajaa korjauksista (ja ehdotuksistani), ja olemme niistä keskustelleet sähköpostin välityksellä. Ainakin osa esittämistäni korjautunevat seuraavassa painoksessa.

Käyttöliittymänä kirjalla on hyvät ja huonot puolensa: hyvä puoli on sen ”ikuisuus”, mutta huonona puolena tietysti se, että myös painovirheet jäävät ikuisiksi ajoiksi kirjan sivuille. Kirjaan liitettävä korjauslista tietysti parantaisi tilannetta kovasti.

Korjauslista verkossa ajanee saman asian – tai jopa vielä paremmin, sillä verkossa sijaitsevaa listaa voidaan aina tarvittaessa päivittää, vrt. esimerkiksi Bertilo Wennergrenin Kritikaj notoj pri PIV…-sivut.

Pienistä puutteistaan huolimatta Esperanto mutkattomasti -kirja on hyvin käyttökelpoinen; se käy erinomaisen selkeästi ja tehokkaasti läpi esperanton perusrakenteet, antaen samalla riittävän perussanavaraston opiskelijan käyttöön jatkoa ajatellen. – Suosittelen kirjaa lämpimästi!

Miksi sen sitten sanotaan vastaavan vain taitotasoja A1–A2?

Oijos:Miksi sen sitten sanotaan vastaavan vain taitotasoja A1–A2?

Mitähän vikaa taitotasoissa A1–A2 on? Kirjassa käydään läpi esperanton perusteet (lähdetään siis täysin nollasta) ja esperanton perussanastoa, muistaakseni n. 600 sanajuurta.

P.S.
Edukado.net-sivustolta löytyy tietoa Esperanto per rekta metodo -kirjasta esperantoksi (PDF-tiedostoja jne.), ks.

• Esperanto per rekta metodo -viestiketju
  
• Esperanto per rekta metodo -kirjan esittely