Esperanton käytön edistämiseksi olisi vakavasti harkittava ääntämyksellistä kevätsiivousta. Tätä kiintoisaa kielihanketta rasittaa liiallinen slaavilaisuus tms. Muun muassa ts:nä kuuluvan c:n ohella soinnillisena suhuäänteenä kuuluva c (cx) on turhaa. Esim. sercxi voisi hyvin olla serci. Soinnillisen g:n (gx) säilyttäisin, mutta kahdenlaisen c:n kanssa samassa sanassa se on jo liikaa. Väkäsellä varustetut h ja j ovat niin ikään turhia. Z hoitelisi saman kuin tuo outo j. Koukkupää-h lienee jo katoamassa. Suhuäänteen (sx) tavallisen s:n lisäksi pitäisin.

Arvaan, että ehdotukseni tyrmättäisiin mm. vetoamalla siihen, että suhuutteluilla ja sihuutteluilla saadaan erilaisia ja toisistaan erottuvia sanoja. Mutta onkohan sellaista erottelutarvetta todellisuudessa juurikaan olemassa?

Tiedän, ettei tällä meikäläisellä foorumilla esperantoa muuteta. Puhuin alussa kevätsiivouksesta, koska "kevättä" tässä vielä eletään. "Kesällä" ja "syksyllä" muutokset ovat kivuliaampia. Eihän pakollisesta ruotsin opiskelustakaan päästä, koska niin on ollut ennenkin ja kun lakikin on.

1724:Esperanton käytön edistämiseksi olisi vakavasti harkittava ääntämyksellistä kevätsiivousta.

Mitäs jos ensin opettelisit kielen? Sitten pystyisit esittämään ehdotuksesi niillekin, jotka todella käyttävät kieltä, ehkäpä päivittäin, mutta eivät aina osaa suomea. Foorumeita on paljon. Ehdotuksesti ovat kyllä sen verran impivaaralaisia, että niitä eivät kenties kaikki ymmärtäisi, mutta varmaan löydät muutaman hengenheimolaisen.

Esperanto ei ole enää pitkään aikaan ollut "kielihanke". Voit muuttaa, mutta muut eivät todennäköisesti tule tietämään muutoksestasi mitään. Muutoksen jälkeinen tulos on johdannainen, ei Esperanto. Esperanto voi muuttua enää pikkuhiljaa luonnollisesti kehittymällä.

Ĉ ei ole soinnillinen suhuäänne. Soinnillinen suhuäänne on Ĵ. Ĉ on t + ŝ.

Ondo:

1724:Esperanton käytön edistämiseksi olisi vakavasti harkittava ääntämyksellistä kevätsiivousta.

Mitäs jos ensin opettelisit kielen? Sitten pystyisit esittämään ehdotuksesi niillekin, jotka todella käyttävät kieltä, ehkäpä päivittäin, mutta eivät aina osaa suomea. Foorumeita on paljon. Ehdotuksesti ovat kyllä sen verran impivaaralaisia, että niitä eivät kenties kaikki ymmärtäisi, mutta varmaan löydät muutaman hengenheimolaisen.

Ymmärsin vastauksen: "Turpa tukkoon, et sinä kuitenkaan tiedä mitään!"

Vastaus kielii autoritaarisesta itseriittoisuudesta ja ylimielisyydestä. Jo ensimmäinen lause "Mitäs jos ensin opettelisit kielen?" tulee ilmaiseeksi sellaista. Miten muuten kukaan voi tietää, ellei todella tiedä, siis miten vastaajakaan minun kielitaitoani? Osaan omaan käyttööni kuutta kieltä ja lisäksi auttavasti savoa, mutta osaan vain niitä, en n e. Kielen oppinen on loputon tutkimusmatka kohti tuntematonta. Esperanto, jota osaan aika lailla, olisi seitsemäs. Siinä vain on alkanut olla kalutun luun vaikutelma.

Luonnolliset kielet heijastelevat mielen kulttuurisidoinnaista ja myös kulttuureista riippumatonta kaikille yhteistä ihmismieltä. Esperantossa sellaista lujaa perustaa ei ole, koska se on kasattu kasaajan ehdoin. Siksi se kaikkitietävine puolustajineen koettaa kaikin keinoin ylläpitää muuttumattomuuttaan, niin kuin jo Zamenhof tahtoi ja "fundamenteillään" sääti.

Kaikki oikeat kielet kamppailevat muuttumattomuuden ja muutoksen vastavoimien välissä, mikä sitä paitsi on kaiken elämän ja vieläpä koko kosmoksen yhteinen ominaisuus. Esimerkisi Espanjassa on koetettu puolustaa ch-merkkiä erikseen c:n rinnalla (aakkostossa c:n jälkeen). Ja Ranskassa on jopa lainsäädännöllä yritetty panna hanttiin ulkoisille kielivaikutuksille. Suomessa puolestaan julistetaan kuin kaiken selittävänä totuutena ikään, että "kieli muuttuu". Kovin köyhää on sekin. Monien kielten tuntemus paitsi helpottaa esperanton opettelua, kuten olen omakohtaisestikin huomannut, myös avartaa näkemystä kielestä yleisesti.

En olisi uskonut, että ideointini olisi noin pahasti järkyttänyt Vastaajan lintukodon syvää rauhaa.

Eiköhän tämä minulle riitä. Väistyn ja vaikenen.

1724:Miten muuten kukaan voi tietää, ellei todella tiedä, siis miten vastaajakaan minun kielitaitoani?

Bone, diru al ni, kie ni povas legi aŭ aŭdi vian Esperanton.

Mi jam antaŭe diris, ke lernu.net estas loko por lerni la lingvon. Mi kaj aliaj ĝoje respondas demandojn, se iu demandas pri vorto aŭ gramatikaĵo, kiu estas por li aŭ ŝi malfacila.

Oni tute ne bezonas ĉi tie ŝati aŭ respekti aŭ laŭdi la lingvon, nur lerni, kaj tion oni ja rajtas fari ankaŭ por povi pli efike kritiki ĝin. La bezono kritiki ŝajnas esti speciala psika eco de kelkaj lernantoj de Esperanto. Nur malofte oni rimarkas ion similan ĉe lernantoj de aliaj lingvoj. Ekzistas multaj forumoj por nematuraj lingvoprojektoj kaj ankaŭ por reform-Esperantoj, sed lernu.net ne estas unu el tiuj.

@1724, – ensimmäisen kerran viestiäsi lukiessa tuli mieleen, että kirjoitit sen provosoidaksesi, mutta taidat olla tosissasi. Näyttääkin vahvasti siltä lähtökohtasi ovat suomen murteet, joista puuttuvat monet muutkin ”kansainväliset” kirjaimet/äänteet.

1724:Esperanton käytön edistämiseksi olisi vakavasti harkittava ääntämyksellistä kevätsiivousta.

Esperanto on ollut olemassa jo 126 vuotta, joten en kyllä lähtisi muuttamaan sitä tältä osin; se johtaisi vain kaaokseen ja kielen kuihtumiseen.

1724:Tätä kiintoisaa kielihanketta rasittaa liiallinen slaavilaisuus tms. Muun muassa ts:nä kuuluvan c:n ohella soinnillisena suhuäänteenä kuuluva c (cx) on turhaa. Esim. sercxi voisi hyvin olla serci.

Kyllä vaikutteet ovat mielestäni kovasti kansainväliset, sillä esim. mainitsemasi soinniton ĉ [ʧ] löytyy aika monesta kielestä.

1724:Soinnillisen g:n (gx) säilyttäisin, mutta kahdenlaisen c:n kanssa samassa sanassa se on jo liikaa.

Siis ĝ [ʤ] (g +sirkumfleksi) – Hyvä, sillä tämäkin löytyy aika monesta kielestä.

1724:Väkäsellä varustetut h ja j ovat niin ikään turhia. Z hoitelisi saman kuin tuo outo j. Koukkupää-h lienee jo katoamassa.

ĥ (h + sirkumfleksi) ei ole turha, vaikka onkin yleisestä käytöstä katoamassa. Sille löytyy kuitenkin käyttöä mm. venäläisissä nimissä, esim. Anton Ĉeĥov (Антон Чехов), Miĥail Lermontov (Михаил Лермонтов) jne. Löytyy vielä myös joukko tarpeellisia esperantonkielisiä sanoja.
   ĵ = soinnillinen ŝ, suomen ž [ʒ] on kovasti tarpeellinen äänne; en sitä kuitenkaan korvaisi z:lla. Vai tarkoititko kumminkin suomen kielessäkin käytössä olevaa ž-kirjainta?

1724:Suhuäänteen (sx) tavallisen s:n lisäksi pitäisin.

Hyvä! Siis – ŝ.

Muuten, tämä Aakkoset-sivu saattaisi kiinnostaa ja auttaa esperanton äänteiden/kirjaimiston omaksumisessa, – käypä lukaisemassa!

1724:Eiköhän tämä minulle riitä. Väistyn ja vaikenen.

Älä suotta! Muistan, kun itse tutustuin esperantoon, minulla oli heti monta ”hienoa ideaa” parantaa esperantoa, mutta kieltä enemmän opiskeltuani ja tutkailtuani ne ovat jääneet turhina pois.

Ehdotankin – tutustu syvällisemmin esperantoon, niin huomaat miten nerokas ja ilmaisuvoimainen kieli on, ja miten paljon apua siitä on kielten opiskeluun.

Aika huolestuttavaa, että Esperanto-akatemian jäsen Harri Laine käyttää ehdotusten tyrmäämiseen Henkilöä vastaan hyökkääminen -perustelua. Ehdotuksen/väitteen/ratkaisun esittäjän henkilökohtaisilla ominaisuuksilla ei ole itsessään mitään tekemistä ehdotuksen/väitteen/ratkaisun hyvyyden/huonouden kanssa.

Oijos:Ehdotuksen/väitteen/ratkaisun esittäjän henkilökohtaisilla ominaisuuksilla ei ole itsessään mitään tekemistä ehdotuksen/väitteen/ratkaisun hyvyyden/huonouden kanssa.

Olet tietysti oikeassa, että pitäisi olla vieläkin hienovaraisempi. Olet muistaakseni itsekin saanut kuulla kunniasi, mutta kiva kun olet edelleen mukana.

Yli 25 vuoden kokemus sähköpostilistoista ja muista foorumeista (myös esperantoa käsittelevistä) on kuitenkin osoittanut, että keskustelun pitäminen asiassa vaatii hyvin selvää huomautusta. Asiaan pitäytyminen on sitäkin tärkeämpää, kun keskustelualue on tarkoitettu opiskelun avuksi. Kieltä koskevat kysymykset, koskevatpa ne sitten ihan alkeita tai vaikeampia juttuja, ovat tervetulleita. Kielen hyvyys- ja huonousarvioinnit sekä muuttamisehdotukset sopivat muualle ja mielellään esperantoksi, ainakin jos haluaa osoittaa niiden perustuvan kielen todelliseen tuntemiseen.

Ondo:

Oijos:Ehdotuksen/väitteen/ratkaisun esittäjän henkilökohtaisilla ominaisuuksilla ei ole itsessään mitään tekemistä ehdotuksen/väitteen/ratkaisun hyvyyden/huonouden kanssa.

Olet tietysti oikeassa, että pitäisi olla vieläkin hienovaraisempi. Olet muistaakseni itsekin saanut kuulla kunniasi, mutta kiva kun olet edelleen mukana.

Yli 25 vuoden kokemus sähköpostilistoista ja muista foorumeista (myös esperantoa käsittelevistä) on kuitenkin osoittanut, että keskustelun pitäminen asiassa vaatii hyvin selvää huomautusta. Asiaan pitäytyminen on sitäkin tärkeämpää, kun keskustelualue on tarkoitettu opiskelun avuksi. Kieltä koskevat kysymykset, koskevatpa ne sitten ihan alkeita tai vaikeampia juttuja, ovat tervetulleita. Kielen hyvyys- ja huonousarvioinnit sekä muuttamisehdotukset sopivat muualle ja mielellään esperantoksi, ainakin jos haluaa osoittaa niiden perustuvan kielen todelliseen tuntemiseen.

En ole sanonut mitään hienovaraisuudesta. Olen huolissani siitä, että et kertonut miksi ehdotukset ovat mielestäsi huonoja, vaan teit perusteluvirheen. Rikoit myös Lernu!:n sääntöjä.

Tätä keskustelualuetta ei todellakaan ole tarkoitettu vain opiskelun avuksi, vaan kaikenlaiseen esperantoon enemmän ja vähemmän liittyvään keskusteluun. Itse asiassa missään ei edes sanota, että keskustelujen pitäisi liittyä esperantoon millään tavalla. Kuitenkin Lernu!-työryhmän jäsen erinja on kirjoittanut englanninkielisellä puolella, että keskustelujen muilla kielillä kuin esperantoksi tulisi jotenkin liittyä esperantoon tai esperanton aihepiiriin. Esperantonkielisellä puolella voi kirjoittaa mistä vain. Kielen hyvyys- ja huonousarvioinnit sekä muuttamisehdotukset ovat siis muiden muassa sallittuja aiheita.

Määräilet niin kuin olisit sivuston ylläpitäjä, mutta et taida olla.