Aina silloin tällöin esiintyy esperantoteksteissä sana devintus (dev·int·us ← dev·i). Lienee lyhenne aktiivin liittomuodosta estus devinta. – Mikähän olisi luonteva suomennos?

Ja mitähän mahtaisi tarkoittaa esim. lause: Mi devintus fari tion.

P.S. (2013-12-06)
Esimerkkilauseita löytyy edukado.net-sivustolta kirjoittamalla selaimen hakukenttään (Google):

• devintus site:http://edukado.net/

Lisää esimerkkilauseita löytyy tietysti normaalilla Google-haulla.

Urho:Aina silloin tällöin esiintyy esperantoteksteissä sana devintus (dev·int·us ← dev·i). Lienee lyhenne aktiivin liittomuodosta estus devinta. – Mikähän olisi luonteva suomennos?

Luonteva käännös on suomessakin konditionaalin menneen ajan muuoto. Koska suomen konditionaalilla ei ole imperfektiä (preteritiä), voidaan mi devintus fari tion kääntää vain konditionaalin perfektillä: minun olisi pitänyt (t. täytynyt) tehdä niin. Apuverbillinen muoto on luontevin normaali-ilmaus myös esperantossa: mi estus devinta fari tion.

Tällaisia intus-muotoja suosivat jotkut, ja yleisimmin käytetyt muodot taitavat olla juuri devintus ja povintus (’olisi voinut’, ’olisi osannut’). Niiden käyttö on melko tarpeetonta kahdestakin syystä: Ensinnäkin littomuodot ovat ihan käypiä ja on vaikea nähdä mitään etua vaikeahkosti analysoitavien -intus-muotojen käytössä. Toiseksi esperanton konditionaali (mi farus, ’tekisin’) ei ole konditionaalin preesens vaan ajaton muoto, joten voi aivan hyvin sanoa ilman väärinymmärryksen vaaraa Mi devus fari tion jam hieraŭ, vaikka suomeksi sanottaisiinkin Minun olisi pitänyt tehdä se jo eilen.

Yksinkertaisen devus-muodon välttely johtunee äidinkielen aikamuotokäsitysten siirtämisestä esperantoon, jolloin tuntuu, että pelkkä devus ei riitä. On tietysti tilanteita, joissa joutuu tarkentamaan sanontaansa joko käyttämällä liittomuotoa estus devinta tai lisäämällä jonkin aikaa ilmaisevan sanan, esim. jam, hieraŭ, pasintjare... Se, että kyseessä on muun kielen vaikutus, näkyy varsinkin siitä, että harvoin näkee yrityksiä vältellä muotoa mi devus fari tion morgaŭ sanomalla mi devontus fari tion morgaŭ, vaikka esperantossa on indikatiivissa pakollinen futuurin ja preesensin erottaminen.

Myös passiivin partisiipeista näkee vastaavia muotoja, tavallisimmin sellaisia kuin bezonatas (= estas bezonata).

Näitä hankalia partisiippipakkauksia käytetään sen verran, että ne alkavat olla tunnettuja, ja ainakin laajemmissa kieliopeissa niitä käsitellään. Niiden tarpeellisuus on kyseenalainen. Välttämättömiä ne eivät ole, mutta voihan niitä halutessaan käyttää.

Ondo:Näitä hankalia partisiippipakkauksia käytetään sen verran, että ne alkavat olla tunnettuja, ja ainakin laajemmissa kieliopeissa niitä käsitellään. Niiden tarpeellisuus on kyseenalainen. Välttämättömiä ne eivät ole, mutta voihan niitä halutessaan käyttää.

Joidenkin verkosta löytämieni käyttöesimerkkien valossa devintus on joskus mukava ilmaisu. Mutta mutta varmaankin kannattaa aina ensiksi miettiä normaalimpaa (ja ymmärrettävämpää) esitystapaa…

Kiitos tyhjentävästä ja mielenkiintoisesta selvityksestä!

Partisiippeja voidaan käyttää myös adverbin tapaan vaihtamalla adjektiivinen pääte -a adverbin päätteeksi -e. Tässä muutama löytämäni esimerkki:

• Promenante sur la strato mi falis. = Kävellessäni kadulla minä kaaduin.
  
• Leginte du paĝojn, li foriris. = Luettuaan kaksi sivua, hän poistui.
  
• Estas konate, ke… = On tunnettua, että…
  
• Estas dirite, ke… = On sanottu, että…
  
• Restas vidote, ĉu estas eble negoci. = Jää nähtäväksi, onko mahdollista neuvotella.
  
• Dirite, farite! = Sanottu, ja tehty!
  
• Kiel dirite,… = Kuten sanottu,…
  
• Kiel dirite, la predikativo neniam povas esti akuzativa.
  
• Konstentite! = Sovittu!

Vertaa esim.

• Estas interese, ke… = On mielenkiintoista, että…
  
• Estas bone, ke… = On hyvä, että…
  
• Estis interese legi vian mesaĝon. = Oli mielenkiintoista lukea viestisi.

Edelliseen viestiini (1. elokuuta 2016 klo 19.19.27) liittyen, kannattaa lukaista lernu!-sivustolla La tuta Esperanto -kurssista kohdat:
• 64. Mallongigado de frazoj (9. oppitunti) → b. -ate, -ite, -ote
• 28. Estas varme (5. oppitunti) (ks. myös 29. Adverbo)

Huomaa: voit käyttää (valitsemaasi) lernu!-sanakirjaa klikkaamalla sanaa esperanto-tekstissä.

Suomen kielen -ja /-jä -päätteisiä tekijänimiä muodostetaan esperantossa kätevästi partisiipin substantiivimuodolla. Tässä pieni esimerkki:

posedi = omistaa → posedinto/posedanto/posedonto = omistaja :

• la posedinto de la domo = talon entinen omistaja
  
• la posedanto de la domo = talon nykyinen omistaja
  
• la posedonto de la domo = talon tuleva omistaja