訊息: 50
語言: Suomi
TatuLe (顯示個人資料) 2012年5月13日下午7:43:11
Oijos:Onko olemassa etuliitettä "sub-"?Riippuu siitä, miten 'etuliite' määritellään. Myös "super-" ja "for-" saattaisivat (määritelmästä riippuen) olla etuliitteitä - siinä tapauksessa sellaiset sanat kuten foriri, supersigno ja subskribi ovat etuliite-sanajuuri-yhdistelmiä eikä tavallisia sanajuuri-sanajuuri-yhdyssanoja.
PMEGin mielipide asiasta on, että etuliitteiden ja sanajuurien tarkka eron löytäminen on teoreettinen kysymys, jolla ei käytännössä ole paljon väliä.
-----
Sanoissa, joissa "sub-" tarkoittaa [salaista, kiellettyä, luvatonta], "sub-" on kuvainnollisessa käytössä, kun taas sanoissa (jotka omasta mielestäni tuntuu olevan paljon tavallisempia) kuten subtera ja subiri, "sub-" tarkoittaa yksinkertaisesti 'alla oleva' tai 'alas', eli samaa kuin prepositio sub.
Urho (顯示個人資料) 2012年5月14日上午8:30:38
Oijos:Onko olemassa etuliitettä "sub-"?1.
Kannattaa vilkaista myös suomenkielisestä Wikipediasta Esperanton kielioppi -artikkelin kohta:Koko sivu kaipaisi kylläkin vielä kovasti täydennystä ja muokkausta, joten – kaikki kynnelle kykenevät muokkaamaan!
2.
Aihetta on käsitelty myös Joel Vilkin ja Heljä Favénin ”suomi-esperanto-suomi”-taskusanakirjassa, ks. sivu 388.
Urho (顯示個人資料) 2012年7月29日下午2:11:05
Monissa vanhemmissa oppikirjoissa opetetaan lukusanat 11–19 näin:
- 11 – dekunu
- 12 – dekdu
- 13 – dektri
- 14 – dekkvar
- 15 – dekkvin
- 16 – dekses
- 17 – deksep
- 18 – dekok
- 19 – deknaŭ
- 11 – dek unu
- 12 – dek du
- 13 – dek tri
- 14 – dek kvar
- 15 – dek kvin
- 16 – dek ses
- 17 – dek sep
- 18 – dek ok
- 19 – dek naŭ
Ondo (顯示個人資料) 2012年7月29日下午6:10:19
Urho:Kyllä tuo esittämäsi nykyinen käytäntö on ja on ollut ainoa oikea. Missähän oppikirjoissa tätä väärää tietoa on? Luku dek du myös painotetaan toisin kuin dudek, jossa on selvästi painoton toinen tavu.
Monissa vanhemmissa oppikirjoissa opetetaan lukusanat 11–19 näin:Nykyinen käytäntöhän on tämä:
- 11 – dekunu
- 12 – dekdu
...Olisi mukava tietää, miksi käytäntö on muuttunut, vai onko molemmat yhtä käypiä tapoja? Onko ollut koulukuntaeroja asiassa?
- 11 – dek unu
- 12 – dek du
- 13 – dek tri
- 14 – dek kvar
- 15 – dek kvin
- 16 – dek ses
- 17 – dek sep
- 18 – dek ok
- 19 – dek naŭ
Pidemmät lukusanat kirjoitetaan esim. du mil tricent kvardek kvin, siis vain satojen ja kymmenien määrät kirjoitetaan yhteen, siitä ylöspäin ei.
Tämä nyt vain on niitä asioita, joissa tehdään virheitä. Niin usein kirjoitetaan luvut numeroin, että asiaan ei kiinnitetä huomiota.
Apropoo, toinen usein nähty virhe tulee mieleen: kirjoitetaan väärin "tiu-ĉi" tai "ĉi-tiu", kun oikein on tiu ĉi ja ĉi tiu.
Urho (顯示個人資料) 2012年7月30日上午11:10:58
Ondo:Kiitos nopeasta vastauksesta! – Näistä oppikirjoissa tuo ”virhe” ainakin löytyy:Urho:Kyllä tuo esittämäsi nykyinen käytäntö on ja on ollut ainoa oikea. Missähän oppikirjoissa tätä väärää tietoa on? Luku dek du myös painotetaan toisin kuin dudek, jossa on selvästi painoton toinen tavu.
Monissa vanhemmissa oppikirjoissa opetetaan lukusanat 11–19 näin:Nykyinen käytäntöhän on tämä:
- 11 – dekunu
- 12 – dekdu
...Olisi mukava tietää, miksi käytäntö on muuttunut, vai onko molemmat yhtä käypiä tapoja? Onko ollut koulukuntaeroja asiassa?
- 11 – dek unu
- 12 – dek du
- 13 – dek tri
- 14 – dek kvar
- 15 – dek kvin
- 16 – dek ses
- 17 – dek sep
- 18 – dek ok
- 19 – dek naŭ
Pidemmät lukusanat kirjoitetaan esim. du mil tricent kvardek kvin, siis vain satojen ja kymmenien määrät kirjoitetaan yhteen, siitä ylöspäin ei.
Tämä nyt vain on niitä asioita, joissa tehdään virheitä. Niin usein kirjoitetaan luvut numeroin, että asiaan ei kiinnitetä huomiota.
- Esperanto (La Zagreba metodo) – Irja Klemolan suomenkielinen versio; (1989)
- Planlingvo Esperanto – Irja Klemolan suomenkielinen versio Jaan Ojalon vironkielisestä oppikirjasta; (1990)
- Via dua lingvo – esperanton keskustelukurssi – Veli Kolarin laatima oppikirja ja radiokurssi; (1969).
Kirjoitettujen lukusanojen hahmottamisen kannalta ymmärrän yhteen kirjoittamisen oiken hyvin, mutta ääntämisen ja yhtenäisen kymmenlukujen välisten lukujen kirjoittamisen kannalta katsoen nykyinen tapa on varmasti parempi.
Urho (顯示個人資料) 2013年1月26日下午3:55:56
Tällaisia vaihtoehtoja on ideoitu:
- [inter]ŝanĝo de generacioj; vrt. ven. смена поколений (sména pokolénij)
- generacia [inter]ŝanĝo
- transiro de generacioj
Oijos (顯示個人資料) 2013年1月27日上午1:44:22
viranomainen?
niistää?
Entä verbi sujua? Päivä sujui hyvin.
Urho (顯示個人資料) 2013年1月29日下午5:59:45
Oijos:Entä vahingonilo, viranomainen, niistää?Löytyvät nyt lernu!-sanastoista, käypä katsomassa.
Oijos:Entä verbi sujua?sujua = flui, pasi, progresi.
Urho (顯示個人資料) 2013年1月29日下午6:08:30
- ŝieto (ŝi·et·o ← ŝi) = ?
- lieto (li·et·o ← li) = ?
- ĝieto (ĝi·et·o ← ĝi) = ?
Oijos (顯示個人資料) 2013年1月30日上午10:16:21