Nimettömänä pysyttelevä henkilö ehdotti minulle:

(16) Tietääkseni asia on jo ratkaistu:
Miascie la afero jam estas/estis solvita.

mikä on mainio.

(17) Mennäksemme suoraan asiaan...:
Ni alpaŝu rekte al la afero...
Ni iru rekte al la afero...

Minun on vaikea hahmottaa tätä E-on imperatiivia/volatiivia, mutta se näyttää ajavan asian tässä.

Nimettömänä pysyttelevä henkilö ehdotti minulle:

(18) Minä en puhu enää sinun kuultesi:
En via ĉeesto mi ne plu parolos.

(19) Sinä olet tietämättäsi auttanut minua:
Senscie vi helpis min.

(21) Mies tarttui lasiin käsi vapisematta:
La viro prenis sian glason per netremanta mano/per firma mano.
Li levis sian glason firmamane.

Nimettömänä pysyttelevä henkilö ehdotti minulle:

(23) Pojan käskettiin lukea kirja:
La knabo estis ordonita ellegi la libron.

(24) Käske pojan lukea kirja:
Legigu al la knabo la libron.

Metsis:Alle olen poiminut Finn Lecturasta esimerkkejä melkein kaikista eri lauseenvastiketyypeistä.

Miten nämä esimerkkilauseenvastikkeet ovat ilmaistavissa esperantoksi vai vaativatko ne sivulauseen käyttöä?

En puutu suomen lauseenvastikkeiden luokitteluun tai erittele niiden kääntämismahdollisuuksia sen kummemmin. Kääntäminenhän ei ole kieliopillisten rakenteiden siirtämistä kielestä toiseen vaan asian sanomista toisella kielellä.

Nämä ovat vain ehdotuksia esimerkkilauseittesi kääntämisestä sujuvalle esperanton kielelle. Mahdollisuuksia on paljon. Suomenkielisen lauseen merkityskin voi riippua kontekstista. Nämä tulkinnat ovat esimerkkejä lauseista, joita käyttäisin itse.


Käännösehdotukset

Tiedän/tiesin hänen osaavan venäjään. (1)
* Mi scias, ke li scipovas la Rusan.
* Mi sciis, ke ŝi scias la Rusan lingvon.
(oletan, että tässä ja seuraavissa lauseissa pitäisi lukea ”venäjää” ilman loppuännää)

Tiedän/tiesin hänen osanneen venäjään. (2)
* Mi scias, ke li (iam) sciis la Rusan.

Tiedän/tiesin siellä osattavan venäjään. (3)
* Mi scias, ke tie oni scias la Rusan.
* Mi sciis, ke tie oni parolas la Rusan.

Tiedän/tiesin siellä osatun venäjään. (4)
* Mi scias, ke tie oni (iam) scipovis la Rusan lingvon.

Naapuri näkyi lähtevän työhön. (5)
* Mi vidis, ke la najbaro ekiras al laboro.

Naapuri näkyi lähteneen työhön. (6)
* Mi vidis, ke la najbaro jam ekiris al laboro.
* Eblis rimarki, ke la najbaro estis ekirinta al laboro.

Täällä näyttää juhlitun. (7)
* [ i]Ŝajnas, ke ĉi tie oni festis.
* Mi vidas postsignojn de festeno ĉi tie.[/i]

Sinut näkyy nimitetyn virkaan. (8)
* Ŝajnas, ke vi akiris (la) postenon.
* Mi rimarkas, ke vi estis nomumita (por la ofico).

Hän satutti kaatuessaan kätensä. (9)
* Falante, ŝi vundis sian manon (eble: brakon).

Kaaduttuaan hän ei enää päässyt jaloilleen. (10)
* Falinte, ŝi jam ne povis stariĝi.
* Post la falo li ne plu kapablis levi sin.

Luin kirjeen heti saatuani sen. (11)
* Mi tralegis la leteron tuj post la ricevo.
* Ricevinte la leteron mi tuj legis ĝin.

Lue kirje heti saatuasi sen. (12)
* Legu la leteron tuj post la ricevo.
* Legu la leteron tuj post ĝia alveno.

Kirje luettiin heti lähetin tuotua sen. (13)
* Oni legis la leteron tuj, kiam la kuriero portis ĝin.

Lähdin maalle levätäkseni. (14)
* Mi ekiris al la kamparo por ripozi.

Minä tulin voidaksesi levätä. (15)
* Mi venis por povi ripozi.

Tietääkseni asia on jo ratkaistu. (16)
* Laŭ mia scio la afero estas jam solvita.
* Kiom mi scias, oni jam decidis la aferon.

Mennäksemme suoraan asiaan... (17)
* Por iri rekte al la afero…
* Por tuj komenci la pritrakton...

Minä en puhu enää sinun kuultesi. (18)
* Mi ne plu parolos, kiam vi povas aŭdi.
* Mi jam ne parolos, kiam vi aŭskultos.

Sinä olet tietämättäsi auttanut minua. (19)
* Vi ne sciis, ke vi helpis min.
* Vi helpis al mi sen scio pri tio.

Lokki lensi siivet vettä viistäen. (20)
* La mevo flugis preskaŭ tuŝante la akvon per la flugiloj
* La flugiloj de la mevo preskaŭ tuŝis la akvon.

Mies tarttui lasiin käsi vapisematta. (21)’
* Lia mano ne tremis, kiam li levis (aŭ: prenis) la glason.

Isä käski pojan lukea kirjan. (22)
* La patro ordonis al la knabo legi la libron.

Pojan käskettiin lukea kirja. (23)
* La filo estis ordonita legi la libron.
* Oni ordonis la knabon legi la libron.
* Estis ordonite al la knabo legi la libron. (mahdollinen rakenne, mutta en suosittele)

Käske pojan lukea kirja. (24)
* Ordonu, ke la knabo legu la libron.
* Petu la knabon legi la libron.

(Suomen käskeä on varsinkin puhekielessä varsin lievä ilmaisu, suunnilleen sama kuin pyytää. Pitää miettiä, onko kysymys varsinaisesta käskyvallan käytöstä. Ordoni on aika voimakas sana.)

Ondo:
En puutu suomen lauseenvastikkeiden luokitteluun tai erittele niiden kääntämismahdollisuuksia sen kummemmin. Kääntäminenhän ei ole kieliopillisten rakenteiden siirtämistä kielestä toiseen vaan asian sanomista toisella kielellä.

Kiitos Ondo käännöksistä ja virheen huomaamisesta (olen korjannut alkuperäiseen).

Nimensä mukaisesti lauseenvastike korvaa jonkin sivulauseen, joten esimerkkilauseeni ovat kaikki ilmaistavissa sivulausein. Etsinkin tässä, miten esperantoksi ilmaistaan lauseenvastikkeita. Onko niitä edes olemassa ja jos on, minkälaisia?

Ondo:
Käännösehdotukset

Hän satutti kaatuessaan kätensä. (9)
* Falante, ŝi vundis sian manon (eble: brakon).

Kaaduttuaan hän ei enää päässyt jaloilleen. (10)
* Falinte, ŝi jam ne povis stariĝi.
* Post la falo li ne plu kapablis levi sin.

Luin kirjeen heti saatuani sen. (11)
* Mi tralegis la leteron tuj post la ricevo.
* Ricevinte la leteron mi tuj legis ĝin.

Ok, partisiipeista muodostetuilla adverbeilla tai sitten kiertoilmausta käyttäen.

Ondo:
Lue kirje heti saatuasi sen. (12)
* Legu la leteron tuj post la ricevo.
* Legu la leteron tuj post ĝia alveno.

Ensimmäisen ehdotuksen kohdalla on ilmeisesti ymmärrettävä, että määräinen muoto la ricevo viittaa lauseen henkilöön, saatuasi. Minulle suomenkielisenä koko artikkeli tuottaa hankaluuksia.

Ondo:
Lähdin maalle levätäkseni. (14)
* Mi ekiris al la kamparo por ripozi.

Minä tulin voidaksesi levätä. (15)
* Mi venis por povi ripozi.

Tietääkseni asia on jo ratkaistu. (16)
* Laŭ mia scio la afero estas jam solvita.
* Kiom mi scias, oni jam decidis la aferon.

Mennäksemme suoraan asiaan... (17)
* Por iri rekte al la afero…
* Por tuj komenci la pritrakton...

Translatiivimuotoa käyttävät lauseenvastikkeet taitavat olla helpoiten käännettävissä.

Ondo:
Sinä olet tietämättäsi auttanut minua. (19)
* Vi helpis al mi sen scio pri tio.

Lokki lensi siivet vettä viistäen. (20)
* La mevo flugis preskaŭ tuŝante la akvon per la flugiloj
* La flugiloj de la mevo preskaŭ tuŝis la akvon.

preskaŭ tuŝante la akvon kuulostaa hyvältä.

Ondo:
Isä käski pojan lukea kirjan. (22)
* La patro ordonis al la knabo legi la libron.

Pojan käskettiin lukea kirja. (23)
* La filo estis ordonita legi la libron.
* Oni ordonis la knabon legi la libron.
* Estis ordonite al la knabo legi la libron. (mahdollinen rakenne, mutta en suosittele)

Käske pojan lukea kirja. (24)
* Ordonu, ke la knabo legu la libron.
* Petu la knabon legi la libron.

(Suomen käskeä on varsinkin puhekielessä varsin lievä ilmaisu, suunnilleen sama kuin pyytää. Pitää miettiä, onko kysymys varsinaisesta käskyvallan käytöstä. Ordoni on aika voimakas sana.)

Totta on, että käskeä voi olla hyvinkin sama kuin pyytää. Ehkä tosiaan peti sopii paremmin. Komentaa on kai sitten ordoni.