Lauseen sisällä voi sijaita lause, joka toimii lausekkeena päälauseessa. Tuollaista ei-päälausetta sanotaan sivulauseeksi. Sivulauseilla useimmiten ei ole kieliopillista tunnusta. Sivulause alkaa normaalisti johdattavalla pikkusanalla, subjunktiolla:
Ke on tärkein subjunktio (alistuskonjunktio).
Ĉu esittelee kysyvät sivulauseet.
KI-alkuiset taulukkosanat esittelevät kysyvät sivulauseet ja alisteiset sivulauseet.
Muita alistuskonjunktioita ovat se, ĉar, dum, ĝis, kvankam, kvazaŭ, ol ja apenaŭ.
Ke
Alistuskonjunktio ke ei oikeastaan määritä mitään merkitystä. Se osoittaa vain alkua sivulauseelle, jolla ei ole muuta alistuskonjunktiota. Ke-lause voi toimia monina erilaisina lauseenjäseninä. Lauseenjäsen tulee ilmeiseksi, jos korvataan ke-lause taulukkosanalla tio. Joskus käytetään pikkusanaa tio ja ke-lausetta yhteistyössä, erityisesti kun on tarpeen osoittaa ke-lauseen lauseenjäsenyys prepositiolla.
Ke-lauseet subjektina, objektina tai adverbiaalina
- Okazis, ke la reĝino mortis. → Tio okazis. - Tapahtui, että kuningatar kuoli. → Se tapahtui.
- Ŝajnas, ke pluvos. → Tio ŝajnas. - Näyttää siltä, että sataa. → Asia näyttää siltä.
- Estas vero, ke ŝi havis sur si pantoflojn. → Tio estas vero. - On totta, että hänellä oli (jalassaan) tohvelit. → Se on totta.
-
Kompreneble, ke mi lin amas. - Ymmärrettävää, että minä rakastan häntä.
Predikaatti jää pois ja ymmärretään asiayhteydestä: Estas kompreneble, ke mi lin amas. → Tio estas komprenebla. Kompreneble saa E-päätteen, koska se on predikatiivinen sivulauseen määre. Kun vaihdetaan sanaan tio, täytyy vaihtaa sanaan komprenebla.
- Diru al la patro, ke mi estas diligenta. → Diru tion al la patro. - Sano isälle, että minä olen ahkera. → Sano se isälle.
- Mi volas ke vi tien iru. → Mi volas tion. - Minä haluan, että sinä menet sinne. → Minä haluan sitä.
- Se li scius, ke mi estas tie ĉi, li tuj venus al mi. → Se li scius tion... - Jos hän tietäisi, että minä olen täällä, hän tulisi heti luokseni. → Jos hän tietäisi sen...
- Subite li aŭdis, ke iu alrajdas de la vojo al la domo. → Subite li aŭdis tion. - Äkkiä hän kuuli, että joku ratsastaa tieltä talon luo. → Äkkiä hän kuuli sen.
-
Mi pensas, ke ne. → Mi pensas tion. - Minä ajattelen, että ei. → Minä ajattelen sitä.
Sivulause on voimakkaasti lyhennetty, = ...ke tiel ne estas, tai vastaavasti.
- Li vekiĝis per tio, ke iu lin skuis. = Li vekiĝis per skuado. - Hän heräsi siihen, että joku töni häntä. = Hän heräsi tönimiseen.
- Tiam ŝi ekploris pro tio, ke ŝi estas tiel malbela. = Tiam ŝi ekploris pro sia malbeleco. - Silloin hän purskahti itkuun siksi, että hän on niin ruma. = Silloin hän purskahti itkuun rumuutensa vuoksi.
- Via patro neniam povis ekrigardi vin sen tio, ke li batus sin en la bruston kaj ĝemus. = ...sen brustobatado kaj ĝemado. - Isäsi ei voinut koskaan katsoa sinua ilman, että hän löisi rintaansa ja huokailisi. = ...ilman rintaanlyöntiä ja huokailua.
- Ne por tio mi estas ĉi tie, ke mi alportadu manĝon al la loĝantoj. = Mi estas ĉi tie ne por alportado de manĝo al la loĝantoj. - En minä sen vuoksi ole täällä, että minä kantaisin ruokaa asukkailla. = Minä en ole täällä kantamassa ruokaa asukkaille.
Jos tuo prepositio on pri, normaalisti se jätetään pois (samoin kuin avustava tio):
- Ili nin kulpigas, ke ni agas maljuste. = Ili nin kulpigas pri tio, ke... - He syyttävät meitä, että me toimimme epäoikeudenmukaisesti. = He syyttävät meitä siitä, että...
- Petu ŝin, ke ŝi sendu al mi kandelon. = Petu ŝin pri tio, ke... - Pyydä häneltä, että hän lähettää minulle kynttilän. = Pyydä häneltä sitä, että
Prepositio por asetetaan normaalisti suoraan ke-lauseen eteen ilman avustavaa sanaa tio. Täydellistä ilmausta por tio ke käytetään hyvin harvoin. Sanaa anstataŭ käytetään myös suoraan sanan ke , ja joskus sanojen malgraŭ, krom ja sen edessä:
- Jen prenu ankoraŭ du panojn kaj unu ŝinkon, por ke vi ne bezonu malsati. - Ota tästä vielä kaksi leipää ja yksi kinkku, jotta sinun ei tarvitse nähdä nälkää.
- Ŝi tuj lavis sian kruĉon kaj ĉerpis akvon en la plej pura loko de la fonto kaj alportis al la virino, ĉiam subtenante la kruĉon, por ke la virino povu trinki pli oportune. - Hän pesi heti ruukkunsa ja ammensi vettä lähteen puhtaimmasta kohdasta ja kantoi naiselle, yhä kannatellen ruukkua, jotta nainen voisi juoda helpommin.
- Anstataŭ ke ĉiu lernas diversajn lingvojn, ĉiuj ellernadu unu saman lingvon. - Sen sijaan, että kaikki opettelevat eri kieliä, kaikkien tulee opetella yhden saman kielen.
- Li klopodis daŭrigi, malgraŭ ke li estis tre laca. Malgraŭ (tio) ke = kvankam. - Hän yritti jatkaa, huolimatta siitä, että hän oli hyvin väsynyt.
- Mi nenion pli postulus, krom ke oni montru al mi sindonecon kaj estimon. - En vaatisi yhtään enempää, paitsi että minulle osoitettaisiin epäitsekkyyttä ja kunnioitusta.
- Vi ne povas ĝin tuŝi, sen ke ĝi rompiĝus. - Et voi koskea sitä, ilman, että se rikkoutuisi.
Joskus käytetään yksinkertaista ke-lausetta ilman por-sanaa por (tio) ke asemesta:
- Ŝi bone lin kovris, ke li ne malvarmumu denove. = ...kovris por ke li ne malvarmumu denove. - Nainen peitteli hänet hyvin, ettei hän vilustuisi uudestaan. = ...peitteli ettei hän vilustuisi uudestaan.
- Tie estis unu riĉa virino, kiu retenis lin, ke li manĝu ĉe ŝi. = ...por ke li manĝu ĉe ŝi. - Siellä oli yksi rikas nainen, joka pidätteli häntä, että hän söisi naisen kanssa. = ...sen vuoksi, että hän söisi naisen kanssa
Vain por ke, malgraŭ ke, anstataŭ ke, krom ke kaj sen ke ovat yleisesti hyväksyttyjä. Kuitenkin vain tottumattomuus on perusteena vastustaa lauseita kuten: Ni parolis, pri ke la prezoj ĉiam altiĝas. Oni argumentis, kontraŭ ke ili ekloĝu en la urbo. Li sukcesis eskapi, pro ke vi dormis. Tio okazis, antaŭ ke mi naskiĝis. Tottumattomuus on kuitenkin vahva perustelu. Ei pidä tarpeettomasti ilmaista itseään niin epätavallisella tavalla, että ei ehkä tule ymmärretyksi. Mieluummin siis tulee käyttää avustavaa sanaa tio: pri tio ke, kontraŭ tio ke jne. Ilmaisujen antaŭ (tio) ke ja post (tio) ke asemesta käytetään antaŭ ol ja post kiam. Ilmaisun pro ke asemesta käytetään pro tio ke, tial ke tai ĉar.
Ke-lauseet täydennyksenä
Usein ke-lause toimii lisäyksenä, joka selvittää sanan merkitystä.
- De s-ro Bourlet mi ricevis la sciigon, ke li ne volas publikigi la projekton en la "Revuo". - Herra Bourletilta sain tiedon, että hän ei halua julkaista hanketta "Revuossa".
- Ŝi estis plena de timo, ke la infano mortos. - Hän oli aivan peloissaan, että lapsi kuolee.
- Li metis la kondiĉon, ke oni ne instruu al ŝi la Kristanan religion. - Mies asetti ehdon, että tytölle ei opetettaisi kristinuskoa.
-
Tio estis la unua fojo, ke ŝi nomis ŝin sia filino. - Se oli ensimmäinen kerta, kun hän nimitti häntä tyttärekseen.
Monet käyttävät kiam-sanaa ke-sanan asemesta tällaisissa lauseissa. Ke on normaalisti sopivampi, koska tällainen ke-lause useimmiten ei määrittele, milloin kerta tapahtui, vaan selittää kerran sisältöä.
- Estis tia ventego, ke la tegoloj deflugis de la tegmentoj. - Olis sellainen myrsky, että tiilet lensivät pois katoilta.
- Ili ambaŭ estis tiel malagrablaj kaj tiel fieraj, ke oni ne povis vivi kun ili. - He molemmat olivat niin epämiellyttäviä ja niin ylpeitä, että heidän kanssaan ei voinut elää.
- Ili enpakis tiom da libroj, ke ili ne povis ĉion porti. - He pakkasivat niin paljon kirjoja, että he eivät voineet kantaa kaikkea.
- Vi ne estas kulpa, ke vi fariĝis tio, kio vi estas. = ...kulpa pri tio, ke... - Ei ole sinun vikasi, että sinusta tuli sellainen, kuin olet.
- Ŝi estis tute certa, ke tio estos plenumita. = ...certa pri tio ke... - Hän oli aivan varma, että se oli suoritettu.
-
Kiel feliĉa mi estas, ke mi ĝin scias! - Kuinka onnellinen olen, että minä tiedän sen.
Tässä ke-lause määrittää syyn. Siten voisi ke-sanan sijaan käyttää sanaa ĉar.
- Ĉion mi permesis al vi escepte, ke vi faru tion ĉi. = ...kun la escepto, ke vi faru tion ĉi. - Kaiken minä sallin sinulle paitsi, että sinä tämän tekisit.
Ke-lause predikatiivina
Ke-lause voi olla substantiivisen lausekkeen predikatiivinen kuvaus.
- La vero estas, ke mi amas vin. - Tosiasia on, että minä rakastan sinua.
- La esenco de la sciigoj estis, ke al ili estas bone. - Olennaista tiedotuksille on, että hän voi hyvin.
Ke-sanan poisjättö
Toisinaan jätetään ke pois sivulauseen edestä, mutta lähes aina vain epäsuorassa puheessa:
- Mi diras al vi, ŝi ricevos. = Mi diras al vi, ke ŝi ricevos. - Minä sanon sinulle, hän tulee saamaan. = Minä sanon sinulle, että hän tulee saamaan.
- La vetero baldaŭ malboniĝos, ŝajnas. = Ŝajnas, ke la vetero baldaŭ malboniĝos. - Sää huonontuu pian, luullakseni. = Näyttää siltä, että sää pian huononee.
Kysyvät sivulauseet
Jos sivulause on kysymys, se alkaa ĉu tai KI-sanalla. Kysyvät sivulauseet voivat olla samoina lauseenjäseninä kuin ke-lauseet.
-
Diru, ĉu mi povos veni. - Sano, voinko tulla.
Ĉu-kysymys on sanan diru objekti.
-
Ŝi ne sciis, ĉu ŝi nur sonĝis aŭ ĉu tio estis efektivaĵo. - Hän ei tiennyt, uneksiko hän vai oliko se totta.
On kaksi objektista ĉu-kysymystä, jotka liittyvät toisiinsa aŭ-sanalla.
-
Ĉu tio estas roso aŭ larmoj, tion neniu povis vidi. - Onko tuo kastetta vai kyyneliä, sitä ei kukaan voinut nähdä
Ĉu-kysymys on objekti avustavan tio-sanan kanssa.
-
Li provis, ĉu la pordo estas nefermita. - Hän kokeili, onko ovi auki.
Ĉu-kysymys on sanan provis objekti.
-
La tuta afero dependas de tio, ĉu ŝi venos aŭ ne. - Koko asia riippuu siitä, tuleeko hän vai ei.
Kysymys on de-adverbiaali yhdessä avustavan tio-sanan kanssa.
-
Mi dubas, ĉu vi estas feliĉa. - Epäilen, oletko sinä onnellinen.
Kysymys toimii kuin pri-adverbiaali. = Mi dubas pri tio, ĉu...
-
Li faris al mi la demandon, ĉu mi bone fartas. - Hän teki minulle kysymyksen, voinko minä hyvin.
Kysymys on sanan demandon lisäys.
-
Mia sola demando al vi estas, ĉu vi amas min. - Ainoa kysymykseni sinulle on, rakastatko sinä minua.
Kysymys on subjektinen predikatiivi.
-
Kion ni nun faru, estas demando tre malfacila. - Mitä me nyt teemme, on hyvin vaikea kysymys.
KI-kysymys toimii estas-sanan subjektina.
-
Mi montris al la infano, kie kuŝas ĝia pupo. - Näytin lapselle, missä hänen nukkensa on.
Kysymys on montris-sanan objekti.
-
Mi volus scii, kiom de la ŝtofo ili jam pretigis. - Haluaisin tietää, kuinka paljon kangasta he jo olivat valmistaneet.
Kysymys on scii-sanan objekti.
-
Mi ne scias, ĝis kiam ili restos ĉi tie. - En tiedä, mihin asti he jäävät tänne.
Kysymys on objekti.
-
Kiel longe ni estis en la malliberejo, tion mi ne scias. - Kuinka kauan olimme vankilassa, sitä minä en tiedä.
Kysymys on objekti avustavan tio-sanan kanssa.
-
Nun mi venis, por informi vin, kio estos kun via popolo en la estonta tempo. - Nyt minä tuli ilmoittamaan sinulle, kuka on kansasi kanssa tulevana aikana.
Kysymys on pri-adverbiaali, mutta pri tio on jätetty pois: ...por informi vin pri tio, kio estos...
-
La demando pri tio, kia estos la formo de tiu lingvo, estas por mi afero negrava. - Kysymys siitä, millainen on tuon kielen muoto, ei ole minulle tärkeä.
Kysymys on suora la demando-lausekkeen kuvaus avustavan tio-sanan kanssa.
Joissakin kielissä käytetään sivulauseissa samaa sanaa sekä ĉu että se -sanalle. Esperantossa ne pitää erottaa. Ĉu osoittaa kysymystä. Se osoittaa ehtoa. Merkitysero on hyvin suuri:
-
Morgaŭ li diros, ĉu li venos. ≈ Morgaŭ li diros "jes, mi venos" aŭ "ne, mi ne venos". - Huomenna hän sanoo, tuleeko hän. ≈ Huomenna hän sanoo "kyllä, minä tulen" tai "ei, minä en tule".
Ĉu-kysymys on diros-sanan objekti. = Huomenna hän antaa vastauksen kysymykseen, tuleeko hän.
-
Morgaŭ li diros, se li venos. = Morgaŭ li diros (ion), sed tio okazos nur se li venos. - Huomenna hän sanoo, jos hän tulee. = Huomenna hän sanoo (jotain), mutta niin tapahtuu vain jos hän tulee.
Se-lause on ehdollinen adverbiaali.
Relatiiviset sivulauseet
KI-alkuiset taulukkosanat esittelevät myös sivulauseita ilman kysyvää merkitystä. Usein tällainen KI-sana jotenkin edustaa asiaa, joka löytyy myös päälauseesta. Tällaisia KI-sanoja nimitetään alisteiseksi (relatiivisiksi), koska ne määrittävät suhteen sivulauseen ja päälauseen välillä.
Relatiivinen kiu
-
Hieraŭ mi vidis viron, kiu promenis sur la strato. - Eilen minä näin miehen, joka oli kävelyllä kadulla.
Kiu-lause on sanan viron määre. Kokonaisuus on kahden lauseen yhdistelmä: Hieraŭ mi vidis viron. + La viro promenis sur la strato. Sama mies toimii molemmissa lauseissa. Sivulauseessa käytetään relatiivista kiu-sanaa edustamaan miestä. Kiu-lauseen asemesta voisi käyttää partisiippista määrettä: Hieraŭ mi vidis viron promenantan sur la strato. (Eilen näin miehen kävelyllä kadulla)
-
La libroj, kiuj kuŝas tie, estas miaj. - Kirjat, jotka ovat tuolla, ovat minun. = La libroj estas miaj. + La libroj kuŝas tie. (= La libroj kuŝantaj tie estas miaj.)
Kiuj-sanassa käytetään J-päätettä, koska se edustaa monikollista sanaa.
-
La domo, kiun vi aĉetis, estas malbona. - Talo, jonka sinä ostit, on huono = La domo estas malbona. + Vi aĉetis la domon. (= La domo aĉetita de vi estas malbona.)
Kiun-sanassa käytetään N-päätettä, koska se toimii sivulauseen objektina.
-
Mi vidis la filmojn, pri kiuj vi tiel multe rakontis. - Minä näin filmejä, joista te olette niin paljon kertoneet. = Mi vidis la filmojn. + Vi rakontis tiel multe pri la filmoj.
Pri-sanaa käytetään kiuj-sanan edessä, koska se toimii pri-adverbiaalinen sivulauseessa.
-
Jen venas la verkisto, la librojn de kiu ĉiuj legas. - Tässä tulee kirjailija, jonka kirjoja kaikki lukevat. = Jen venas verkisto. + Ĉiuj legas la librojn de la verkisto.
De kiu on kuulumista ilmaiseva lisäys sanalle la librojn ja sen pitää sijaita la librojn jälkeen. Tavallisesti käytetään kies lausekkeen de kiu asemesta: Jen venas la verkisto, kies librojn ĉiuj legas.
- Riĉa estas tiu, kiu ŝuldas al neniu. - Rikas on se, joka ei ole velkaa kenellekään.
- Mi nun havas tie ĉi preskaŭ neniun, al kiu mi povus konfidi! - Minulla on nyt tässä tuskin mitään, johon minä voisin luottaa!
-
Mi vizitos tiujn amikojn, kiujn mi ekkonis dum la pasinta Universala Kongreso. - Aion vierailla noiden ystävien luona, joihin tutustuin edellisen maailmankongressin aikana. = Mi vizitos tiujn amikojn. + Mi ekkonis tiujn amikojn dum...
Lisätty tiujn sanan amikojn edessä vahvistaa suhdetta myöhempään relatiiviseen sivulauseeseen.
- Ŝi kisis tiun manon, kiu ankoraŭ antaŭ nelonge kruele batis ŝian infanon. - Hän suuteli tuota kättä, joka vielä jokin aika sitten julmasti löi hänen lastaan.
-
Unuj servas por ornamo, kaj aliaj por manĝo, ekzistas ankaŭ tiaj, kiuj estas tute superfluaj. - Jotkut kelpaavat koristeeksi, ja jotkut syötäväksi, on myös sellaisia, jotka ovat täysin tarpeettomia.
Voisi sanoa, että substantiivi on jätetty pois asiayhteydessä ymmärrettynä...ekzistas ankaŭ tiaj kreskaĵoj, kiuj estas.... Voi myös käyttää relatiivista kia sanan tia jälkeen,
- Al Vi, kiu kreas, al Vi, kiu reĝas, hodiaŭ ni preĝas. - Sinua joka luot, Sinua, joka hallitset, me tänään rukoilemme.
Usein on vaikea erottaa relatiivinen kiu-lause päälauseesta, koska merkitys riippuu molemmista lauseista yhdessä:
-
Ŝi prenis la plej belan arĝentan vazon, kiu estis en la loĝejo. - Hän otti kaikkein kauneimman hopeisen maljakon, joka oli asunnossa. = Ŝi prenis la plej belan arĝentan vazon. + La plej bela arĝenta vazo estis en la loĝejo.
Erilliset lauseet eivät ole todellisia. Kiu-lause on tarpeen rajoittamaan lausekkeen la plej belan arĝentan vazon merkitystä.
Monet eivät aseta pilkkuja kiu-lauseiden eteen ja jälkeen, jotka ovat tarpeellisia koko lauseen merkityksen vuoksi. Asiasta ei kuitenkaan ole sääntöjä. Aina voi asettaa pilkut.
Relatiivinen kiu-lause sijaitsee normaalisti heti kyseisen sanan jälkeen, mutta joskus muussa asemassa, esim. koko lauseen alussa. Silloin kuvattu sana on aina tiu tai sillä on tiu-sana edessään:
- Kiu volas perfektiĝi en Esperanto, al tiu mi rekomendas la diversajn lernolibrojn kaj vortarojn. = Al tiu, kiu volas perfektiĝi en Esperanto, mi rekomendas... - Kuka haluaa osata esperantoa täydellisesti, hänelle suosittelen erilaisia oppikirjoja ja sanakirjoja. = Sille, joka haluaa osata esperantoa täydellisesti, suosittelen
- Kiun malĝojo ne turmentis, tiu ĝojon ne sentas. = Tiu, kiun malĝojo ne turmentis, ne sentas ĝojon. - Jota suru ei ole kiusannut, hän ei tunne iloa. = Se, jota suru ei ole kiusannut, ei tunne iloa.
Joskus yhdellä pääsanalla on enemmän kuin yksi relatiivinen kiu-lause lisäyksenä. Normaalisti selvyyden vuoksi lisätään konjunktio, esim. kaj tai sed: Hieraŭ mi vidis viron, kiu promenis sur la strato, kaj kiu portis grandan valizon. Molemmat kiu-lauseet viittaavat sanaan viron. Jos on enemmän kuin kaksi relatiivista kiu-lausetta, riittää yhdistävän sanan asettaminen viimeisen kiu-lauseen eteen: Jen estas afero, kiu estas tre utila, kiu helpos vin en multaj okazoj, kaj kiun vi tre zorge gardu. Kaikki kolme kiu-lausetta ovat sanan afero lisäyksiä.
Joskus relatiivinen kiu-lause on hyvin heikosti liitetty sanaan, jonka määre se on. Sellainen kiu-lause yksinkertaisesti jatkaa kertomista. Yhtä hyvin voisi käyttää erillistä päälausetta. Kertomusta jatkava kiu-lause sijaitsee aina päälauseen lopussa:
- Ŝi kun ĝentila rideto transdonis la leteron al la anglino, kiu leviĝis, faris saluton kaj eliris el la ĉambro. = Ŝi kun ĝentila rideto transdonis la leteron al la anglino, kaj tiu (poste) leviĝis... - Hän ojensi lempeästi hymyillen kirjeen englantilaiselle naiselle, joka nousi, tervehti ja poistui huoneesta. = Hän lempeästi hymyillen ojensi kirjeen englantilaiselle naiselle, ja tämä (myöhemmin) nousi...
- Kelkaj estimataj scienculoj per sugestio falis en kaptilon, el kiu ili tamen baldaŭ retiriĝis. = ...falis en kaptilon, sed ili tamen baldaŭ retiriĝis el ĝi. - Jotkut arvostetut tiedemiehet suggestion takia putosivat ansaan, josta he kuitenkin pian perääntyivät. = ...putosivat ansaan, mutta he kuitenkin pian perääntyivät siitä.
- Li ŝuldas al mi mil eŭrojn, kiun sumon li ne repagis malgraŭ plurfoja rememorigo. = Li ŝuldas al mi mil eŭrojn. Tiun sumon li ne repagis... - Hän on velkaa minulle tuhat euroa, jota summaa hän ei ole maksanut takaisin monista muistutuksista huolimatta. = Hän on velkaa minulle tuhat euroa. Tuota summaa hän ei ole maksanut takaisin...
Relatiivinen kio
Relatiivista kio-sanaa voi käyttää alistuskonjunktiona samoin kuin relatiivista kiu-sanaa. Relatiivista kio käytetään relatiivisen kiu-sanan sijaan, jos sivulause on O-päätteisen taulukkosanan määre.
- Mi volas, ke tio, kion mi diris, estu obeata. = Mi volas, ke tio estu obeata. + Mi diris tion. - Haluan, että sitä mitä minä sanoin totellaan. = Haluan, että sitä totellaan. + Minä sanoin sen.
- Mi faros ĉion, kion mi povos, por trovi por vi konforman okupon. - Minä teen kaiken, mitä voin, löytääkseni sinulle sopivan paikan.
- La juvelista laboro enhavas en si nenion, kio superus miajn fortojn. - Korusepän työssä ei ole mitään, mikä ylittäisi voimani.
- Vi rakontis al mi ion, kion mi neniam forgesis. - Sinä kerroit minulle jotain, mitä en koskaan unohtanut.
-
Neniu faris ion eminentan, kio meritus mencion. - Kukaan ei tehnyt mitään huomattavaa, joka ansaitsisi maininnan.
Tällaisissa tapauksissa, kun O-taulukkosanan jälkeen seuraa adjektiivinen lisäys, voi myös käyttää relatiivista kiu-sanaa: ...faris ion eminentan, kiu meritus mencion.
Usein kuvattu taulukkosana on jätetty asiayhteydestä ymmärrettynä pois:
- Redonu, kion vi prenis. = Redonu tion, kion vi prenis. - Anna takaisin, mitä otit. = Anna takaisin se, minkä otit.
- Post du aŭ tri tagoj mi jam ne havos per kio hejti la ĉambron. = ...ne havos ion, per kio mi povus hejti la ĉambron. - Kahden tai kolmen päivän jälkeen minulle ei enää ole millä lämmittää huonetta. = ...ei ole mitään, millä minä voisin lämmittää huoneen.
Relatiivista kio käytetään kiu-sanan sijaan, jos sivulause on substantiivisen hyvin yleistä asiaa merkitsevän adjektiivin määre. Voisi sanoa, että sana io ymmärretään asiayhteydestä, mutta jätetään pois adjektiivin jälkeen. Kuitenkaan tosiasiassa ei koskaan käytetä tuollaista täydellistä ilmaisua io-sanan kanssa:
- La sola, kion mi deziras, estas: ke la mondo havu lingvon internacian. (≈ La sola io, kion mi deziras...) - Ainoa, mitä minä toivon, on, että maailmassa olisi kansainvälinen kieli. (≈ *La sola io, kion mi deziras...*)(Ainoa asia, mitä minä toivon...)
- La unua, kion li faris vespere, estis tio, ke li elprenis la nukson. - Ensimmäinen, jota hän teki iltaisin, oli se, että hän poimi pähkinän.
- Okazis la plej bona, kion oni povus imagi. - Sattui kaikkein paras, mitä voisi kuvitella.
Jos on käyttänyt substantiivia, esim. afero, pitää aina käyttää relatiivista sanaa kiu: La sola afero, kiun mi deziras... La unua afero, kiu okazis... Okazis la plej bona afero, kiun oni povus imagi.
Jos substantiivisen adverbiaalin merkitys on vähemmän abstrakti ja vain ymmärretään asiayhteydestä todellinen substantiivi, niin silloin käytetään sanaa kiu:
- Vi ne estas la unua [persono], kiu parolas al mi en tia maniero. - Sinä et ole ensimmäinen [ihminen], joka puhuu minulle tuohon tapaan.
- Ĉiu estis ravata de la nova kaj bela [afero], kiun ŝi vidis. - Kaikki olivat ihastuneita hänen näkemäänsä uuteen ja kauniiseen (asiaan).
Relatiivista kio käytetään kiu-sanan asemesta myös kuvaamaan koko lausetta. Silloin kio edustaa koko lauseen ajatusta:
-
Li donadis multe da mono al la malriĉuloj, kio estis tre laŭdinda. - Hän lahjoitteli paljon rahaa köyhille, mikä on hyvin kiitettävää. = Li donadis multe da mono al la malriĉuloj. + Tio estis tre laŭdinda.
Kio edustaa koko lausetta:Li donadis multe da mono al la malriĉuloj.
-
Ŝi havas ŝatokupon, kio estas bona. = Estas bone, ke ŝi havas ŝatokupon. - Hänellä on mielipuuha, joka on hyvä. = On hyvä, että hänellä on mielipuuha.
Vertaa näitä: Ŝi havas ŝatokupon, kiu estas bona. = Ŝi havas bonan ŝatokupon.
- La filmo estis tute teda, pro kio li foriris jam antaŭ la fino. = Ĉar la filmo estis tute teda, li foriris... - Elokuva oli täysin ikävystyttävä, jonka vuoksi hän poistui jo ennen loppua. = Koska elokuva oli täysin ikävystyttävä, hän poistui...
-
Oni proponis al li oficon de kuriero, kio promesis esti tre enspeziga afero. - Hänelle ehdotettiin lähetin virkaa, mikä vaikutti olevan hyvin tuottoisa asia.
Tässä kio ei edusta ajatusta oni proponis al li oficon de kuriero, vaan ajatusta ke li eble havos oficon de kuriero, tai havi oficon de kuriero.
Painotetut lausemuodot relatiivisten kiu tai kio yhteydessä
On olemassa erityinen painotettu lausemuoto, jossa suoritetaan esittely verbin esti plus kiu tai kio -alkuisen relatiivisen sivulauseen avulla:
-
Li decidas pri ĉi tiaj aferoj. → Estas li, kiu decidas pri ĉi tiaj aferoj. - Hän päättää tällaisista asioista. → Hän on se, joka päättää tällaisista asioista.
Päälauseessa estas li edustaa subjektia painokkaasti.
-
Ni manĝas makaroniojn. → Tio, kion ni manĝas, estas makaronioj. → Estas makaronioj [tio], kion ni manĝas. - Me syömme makaroneja. → Se, mitä me syömme, on makaroneja. → Ovat makaroneja, joita me syömme.
Vahva paino sanalla makaronioj.
Usein voi painottaa helpommin sanajärjestyksellä: Pri ĉi tiaj aferoj decidas li. (näistä asioista päättää hän) Makaroniojn ni manĝas. (makaronia me syömme).
Relatiivinen kies
Relatiivinen kies useimmiten määrittää omistusta tai kuuluvuutta:
-
Jen venas la verkisto, kies librojn ĉiuj legas. - Tässä tulee kirjailija, jonka kirjoja kaikki lukevat. = Jen venas verkisto. + Ĉiuj legas la librojn de tiu verkisto.
Kirjat kuuluvat tuolle kirjailijalle (koska hän kirjoitti ne).
-
La ĉambro, kies pordon la pordisto malfermis, estis sufiĉe vasta. - Huone, jonka oven portinvartija avasi, oli melko avara. = La ĉambro estis sufiĉe vasta. + La pordisto malfermis la pordon de la ĉambro.
Relatiivinen kies voi myös määrittää teon substantiivin epäsuoraa objektia tai subjektia:
-
Ĝi estas ia ennovaĵo, pri kies akceptado aŭ neakceptado oni devas konsiliĝi. - Se on jonkinlainen uutuus, jonka hyväksymisestä tai hylkäämisestä pitää neuvotella. = Ĝi estas ia ennovaĵo. + Oni devas konsiliĝi pri la akceptado aŭ neakceptado de tiu ennovaĵo.
Suplementti de tiu ennovaĵo määrittää merkityksellisen objektin sanalle (ne)akceptado: Oni devas konsiliĝi, ĉu oni akceptu aŭ ne akceptu tiun ennovaĵon. (Täytyy neuvotella, pitääkö hyväksyä vai hylätä tuo uutuus.)
-
La serpento, de kies mordo mortis via patro, nun portas lian kronon. - Käärme, jonka purema tappoi isäsi, kantaa nyt hänen kruunuaan. = La serpento nun portas lian kronon. + Via patro mortis de la mordo de la serpento.
De la serpento määrittää merkityksellisen subjektin sanalle mordo: Via patro mortis, ĉar la serpento mordis lin. (Isäsi kuoli, koska käärme puri häntä.)
Joissakin kielissä on sana, joka muistuttaa kies-sanaa, mutta jolla on enemmän merkityksiä. Esperanton kies voi merkitä vain de kiu, ja vain kun on kyse omistuksesta tai kuulumisesta, epäsuoraa objektia tai subjektia. Kies ei voi merkitä el kiu, al kiu, pri kiu tai vastaavaa: Venis grupo de junuloj, el kiuj du estis miaj filoj. Ei ole mahdollista: ...junuloj, kies du estis miaj filoj. Itsenäinen lause on: Du el la junuloj estis miaj filoj. On kyse yksilöiden erottamisesta ryhmästä. Täytyy sanoa el la junuloj, ei de la junuloj. Siksi kies ei ole mahdollinen. Nia asocio, al kiu ne apartenas tiuj personoj, ne havas ian ajn respondecon pri iliaj agoj. Ei ole mahdollista: Nia asocio, kies ne apartenas... Itsenäinen lause on: Tiuj personoj ne apartenas al nia asocio. Ei koskaan sanota aparteni de. Siten ei ole mahdollista käyttää sanaa kies.
Relatiivinen kiam
Relatiivinen kiam voi esitellä ajan sivulauseen. Tuollainen sivulause voi viitata ajan ilmaukseen päälauseessa tai poissaolevaan asiayhteydestä ymmärrettyyn sanaan tiam:
- Antaŭhieraŭ, kiam mi estis en la urbo, mi aĉetis novan robon. - Edellisenä päivänä, kun minä olin kaupungissa, minä ostin uuden puvun. = Antaŭhieraŭ mi aĉetis novan robon. + Tiam mi estis en la urbo.
- Kiam Nikodemo batas Jozefon, tiam Nikodemo estas la batanto kaj Jozefo estas la batato. - Kun Nikodemus lyö Josefia, silloin Nikodemus on lyöjä ja Josef on lyöty.
- Kiam oni estas riĉa, [tiam] oni havas multajn amikojn. - Kun on rikas, [silloin] on paljon ystäviä. = Tiam oni havas multajn amikojn. + Tiam oni estas riĉa.
- Kiam mi venis al li, [tiam] li dormis. - Kun minä tulin hänen luokseen, [silloin] hän nukkui.
Relatiivinen kiam-lause voi saada ajan preposition eteensä. Prepositio määrittää koko kiam-lauseen tehtävän, ei sanan kiam:
- Post kiam ŝi estis mallongan tempon en la arbaro, fariĝis nokto. = Post mallonga estado en la arbaro fariĝis nokto. - Sen jälkeen hän oli [ollut] lyhyen ajan metsässä, tuli yö. = Lyhyen metsässä oleskelun jälkeen tuli yö.
- De kiam naskiĝis mia filino, mi estas kiel alia homo. = De la naskiĝo de mia filino mi estas kiel alia homo. - Siitä lähtien kun tyttäreni syntyi, minä olen kuin toinen ihminen. = Tyttäreni syntymästä lähtien minä olen kuin toinen ihminen.
- Adam vivis, post kiam naskiĝis al li Set, okcent jarojn. = ...post la naskiĝo de Set... - Adam eli, sen jälkeen kun hänelle syntyi Set, kahdeksansataa vuotta. = ...Setin syntymän jälkeen...
Jos sijoitetaan tiam tuollaisiin lauseisiin, preposition pitää olla ennen sanaa tiam: Adam vivis, post tiam, kiam naskiĝis al li Set, 800 jarojn.
Kysyvän kiam yhteydessä on toisin. Prepositio ennen kysyvää kiam määrittää sanan kiam tehtävän, ei koko kysyvän lauseen: Ŝi demandis, ĝis kiam mi restos hejme. = Ŝi demandis, ĝis kiu tempo mi restos hejme. (Hän kysyi, mihin asti minä olen kotona.)
Relatiivinen kie
Relatiivinen kiel voi esitellä paikan sivulauseen. Tuollainen sivulause voi viitata paikan ilmaukseen päälauseessa tai poisjätettyyn asiayhteydestä ymmärrettyyn sanaan tie:
- Mi volis resti tie, kie mi estis. - Minä halusin jäädä sinne, missä minä olin. = Mi volis resti tie. + Mi estis tie.
- Kie fumo leviĝas, tie fajro troviĝas. - Missä nousee savua, siellä on tulta. (≈ Ei savua ilman tulta.)
- Jen la loko, de kie venis la bruo. - Tässä on paikka, mistä meteli tuli. = Jen (estas) la loko. + De tiu loko venis la bruo.
- Ĉie, kien mi venas, troviĝas ia malbonaĵo, kiu premas la koron. - Kaikkialla, mihin minä tulen, on jonkinlainen pahuus, joka painaa sydäntä.
Relatiivisen kie-sanan asemesta voi usein käyttää ilmauksia en kiu(j), ĉe kiu(j), sur kio tai vastaavia, erityisesti jos sivulause on määre substantiiville, jolla ei ole tehtävää paikan adverbiaalina päälauseessa. Kuitenkin kie on usein hienostuneempi:
-
Kelkajn fojojn mi eĉ legis longajn artikolojn pri mia afero, kie estis videble, ke la aŭtoroj eĉ ne vidis mian verkon. = ...longajn artikolojn pri mia afero, en kiuj estis... - Joitakin kertoja minä jopa luin asiastani pitkiä artikkeleita, missä oli näkyvissä, että kirjoittajat eivät olleet edes nähneet teostani. = ...asiastani pitkiä artikkeleja, joissa oli
Lauseke longajn artikolojn pri mia afero ei ole paikan adverbiaali, vaan objekti.
- Ne troviĝas, kie sidi. = Ne troviĝas io, sur kio oni povus sidi. - Ei löydy, missä istua. = Ei löydy mitään, minkä päällä voisi istua.
Relatiivinen kia
Relatiivinen kia voi esitellä ominaisuutta kuvaavan sivulauseen. Relatiivinen kia-lause voi viitata sanoihin tia, tiaspeca tai tiuspeca päälauseessa:
- Ŝi ne estas tia, kia devas esti reĝino. - Hän ei ole sellainen, jollainen kuningattaren pitää olla. = Ŝi ne estas tia. + Reĝino devas esti tia.
- Kia oni vin vidas, tia oni vin taksas. - Millaisena sinut nähdään, sellaisena sinua arvioidaan. = Tia oni vin taksas. + Tia oni vin vidas.
- Regis tia frosto, kian ni ĉe ni ne havas eĉ en la plej kruela vintro. - Oli sellainen pakkanen, jollaista meillä ei ole ollut edes ankarimpina talvina. = Regis tia frosto. + Tian froston ni ĉe ni ne havas eĉ en la plej kruela vintro.
- La arbo de la suno estis belega arbo tia, kian ni neniam vidis. - Auringon (valaisema) puu oli sellainen ihanuus, jollaista emme olleet koskaan nähneet.
Jos relatiivinen KI-lause viittaa substantiiviin yhdessa sanan tia kanssa, voi käyttää myös relatiivista sanaa kiu: Vi havas plenan rajton uzi la monon en tia maniero, kiu ŝajnas al Vi la plej bona. (Sinulla on täysi oikeus käyttää rahaa tuollaisella tavalla, mikä sinua eniten miellyttää.)
Relatiivinen kiu määrittää tietyn yksilön, kun taas relatiivinen kia määrittää lajin:
-
Mi uzis tiun aŭton, kiu povas veturi tre rapide. - Minä käytin tuota autoa, joka voi kulkea hyvin nopeasti.
Puhutaan tietystä yksilöidystä autosta. Se voi kulkea hyvin nopeasti.
-
Mi uzis tian aŭton, kia povas veturi tre rapide. - Minä käytin tuollaista autoa, jollainen voi kulkea hyvin nopeasti.
Puhutaan autotyypistä. Kaikki tuon tyyppiset autot voivat kulkea hyvin nopeasti.
Kuitenkin tuollaisissa esimerkeissä jo tiun ja tian riittävän selkeästi määrittävät eron yksilön ja lajin välillä. Siten voi käyttää sanaa kiu molemmissa sivulauseissa. Useimmiten suositaan sanaa kiu , mutta kia painottaa enemmän, että on kyse lajista.
Käytä relatiivista kia vain ennen lausetta, jolla on verbi. Yksinäisen lausekkeen tai verbittömän lausekeryhmän edessä käytetään vertailevaa kiel: Li vizitis (tiajn) urbojn kiel Parizo. (Hän vieraili (tuollaisissa) Pariisin kaltaisissa kaupungeissa.) Älä sano: ...urbojn kia Parizo.
Relatiivinen kiel
Relatiivinen kiel voi esitellä tapaa tai astetta kuvaavan sivulauseen. Relatiivinen kiel -lause viittaa sanaan tiel päälauseessa, mutta usein tiel jätetään pois:
- Oni ludas sur fortepiano, tamen tre mallaŭte kaj tiel bele, kiel ŝi neniam antaŭe aŭdis. - Soitetaan pianoa, kuitenkin hyvin hiljaa ja niin kauniisti, että hän ei [ollut sellaista] koskaan aikaisemmin kuullut.
- Li komprenas predikon [tiel], kiel bovo [komprenas] muzikon. - Hän ymmärtää saarnan [siten], kuin nauta [musiikkia] musiikkia.
Relatiivinen kiel-lause määrittää joskus koko lausetta. Silloin kiel edustaa koko lauseen ajatusta, samoin kuin relatiivinen kio: Ŝia beleco, kiel oni diris, estas la deloga beleco de la malbono. (Hänen kauneutensa, kuten sanottiin, on pahuuden houkuttelevaa kauneutta.) = Ŝia beleco estas la deloga beleco de la malbono. + Tiel oni diris. = Oni diris, ke ŝia beleco estas... (Sanottiin, että hänen kauneutensa on...)
Relatiivinen kiom
Relatiivinen kiom voi esitellä määrän tai mitan sivulauseen. Relatiivinen kiom-lause viittaa sanaan tiom päälauseessa, mutta usein tiom jätetään pois:
- Vi faris por nia afero tiom multe, kiom neniu alia ĝis nun faris. - Sinä teit asiamme hyväksi niin paljon, ettei kukaan muu ole tähän mennessä tehnyt. = Vi faris por nia afero tiom multe. + Neniu alia ĝis nun faris tiom.
- Nun vi ricevos tiom multe da mono, kiom vi volas havi. - Nyt saat niin paljon rahaa, kuin haluat.
- Ĉiuj donas al mi prunte [tiom], kiom mi volas. - Kaikki antavat minulle lainaksi [niin paljon], kuin haluan.
Sivulause relatiivisen kiom-sanan kanssa määrittää usein jonkinlaista rajoitusta:
-
La kompatinda stana soldato tenis sin, kiom li povis, tute rekte. - Säälittävä tinasotilas pysytteli, mahdollisuuksiensa mukaan, aivan suorana.
Hänen voimansa olivat rajallisia.
-
Unu el la plej kuraĝaj knaboj kaj iom post iom ankaŭ ĉiuj aliaj ekkantis strofon el malnova kanto pri cikonioj, kiom ili tion memoris. - Yksi rohkeimmista pojista sekä vähitellen myös muut alkoivat laulaa säettä kattohaikaroista kertovasta vanhasta laulusta, niin paljon kuin he siitä muistivat.
Heidän muistillaan oli rajoja. He eivät voineet laulaa enemmän kuin muisti salli.
Relatiivinen kial
Myös sanaa kial käytetään relatiivisena sanana, mutta vain substantiivien, kuten kaŭzo tai motivo lisäyksenä, ja silloinkin vai hyvin harvoin:
-
La efektiva kaŭzo, kial ili ne aliĝas al ni, estas tio, ke ili timas. - Tosiasiallinen syy, miksi he eivät liittyneet meihin, oli se, että he pelkäsivät. = La efektiva kaŭzo estas tio, ke ili timas. + Tial ili ne aliĝas al ni.
Voi sanoa myös...la kaŭzo, pro kiu ili ne aliĝas al ni... Useammin kuitenkin käytetään ke-lausetta: ...la kaŭzo, ke ili ne aliĝas al ni...
Ei siis käytetä lauseita kuten: Ili foriris tial, kial mi foriris. Vaan sanotaan: Ili foriris pro la sama kaŭzo, kial mi foriris. (He poistuivat samasta syystä kuin minä.) Tai useammin: ...pro la sama kaŭzo, pro kiu mi foriris. (...samasta syystä, jonka vuoksi minä poistuin.
Edustamaan koko lausetta, joka määrittää syyn, voi käyttää pro kio: Mi ne ricevis vian leteron, pro kio mi ne respondis. (Minä en saanut kirjettäsi, minkä vuoksi en vastannut.) Voi myös kääntää lauserakenteen, käyttämällä ĉar: Ĉar mi ne ricevis vian leteron, mi ne respondis. (Koska en saanut kirjettäsi, minä en vastannut.)
Relatiivinen kial-lause ei määritä itse syytä tai vaikutinta. Syytä määrittää sana, johon kial-lause viittaa, ja pikkusana kial edustaa tuota syytä sivulauseessa. Aloittamaan sivulausetta, oka itse määrittää syyn tai vaikuttimen, käytetään erityisesti sanaa ĉar: Ili foriris, ĉar mi foriris. ((He poistuivat, koska minä poistuin. (Poistumiseni on syy heidän poistumiseensa.))
TI-sanan poisjättö
Relatiivinen KI-sana liittyy usein saman lajin TI-sanaan päälauseessa. Usein TI-sana voi jättää pois asiayhteydestä ymmärrettynä muuttamatta lauseen merkitystä. Ei ole ehdottomia sääntöjä, milloin TI-sanan voi jättää pois. Tärkeintä on selkeys; jos lauseesta muodostuu liian epäselvä, TI-sanaa ei pidä jättää pois. Relatiivisen KI-sanan ja vastaavan TI-sanan pitää normaalisti saada sama muoto, niiden tulee kuulua samaan taulukkosanojen ryhmään (tiu — kiu, tio — kio, tiel — kiel jne.), ja niiden pitää saada sama kieliopillinen tunnus tai molempien pitää olla ilman sitä.
- Tiu, kiu havas forton, havas rajton. → Kiu havas forton, havas rajton. - Se, jolla on voimaa, on oikeus. → Jolla on voimaa, on oikeus
- Kiu okupas sin je meĥaniko, estas meĥanikisto, kaj kiu okupas sin je ĥemio, estas ĥemiisto. = Tiu, kiu okupas sin... - Joka puuhailee mekaniikan parissa, on mekaanikko ja joka puuhailee kemian parissa, on kemisti. = Se, joka puuhailee...
- Mi pagis al tiu, al kiu oni devis [pagi]. → Mi pagis, al kiu oni devis. - Maksoin hänelle, jolle piti [maksaa]. → Maksoin kenelle piti.
Normaalisti ei jätetä pois yksittäisiä sanoja tiun tai tiujn: Mi finfine provis tiujn, kiujn vi tiom laŭdis. (Minä lopulta kokeilin noita, joita sinä niin paljon ylistit.) Älä sano: Mi finfine provis, kiujn vi tiom laŭdis.
Jos tiu sijaitsee ennen substantiivia sen määreenä, ei voi jättää pois sanaa tiu muuttamatta merkitystä. Kuitenkin voi usein vaihtaa tiu artikkeliin la ilman tärkeää merkityksen muutosta: Li ankoraŭ ne redonis tiun libron, kiun li pruntis de mi. (Hän ei vielä ole palauttanut sitä kirjaa, jonka hän lainasi minulta) → Li ankoraŭ ne redonis la libron, kiun li pruntis de mi. Jos sanottaisiin: Li ankoraŭ ne redonis libron, kiun..., olisi kyse yhdestä niistä kirjoista, joita hän on lainannut minulta. Merkitys vaihtuisi.
- Tio, kio pasis, ne revenos. → Kio pasis, ne revenos. - Se, mikä on mennyt, ei palaa. → Mikä on mennyt, ei palaa.
- Li tuj faris tion, kion mi volis. → Li tuj faris, kion mi volis. - Hän teki heti sen, jota halusin. → Hän teki heti, minkä halusin.
Jos tio ja kio sanoilla on prepositio, mieluummin ei jätetä pois tio: Marta renkontiĝis kun tio, kun kio renkontiĝas milionoj da homoj. (Marta tapasi sen, jonka miljoonat ihmiset tapaavat) Ne: Marta renkontiĝis, kun kio renkontiĝas...
Jos relatiivinen kiam-lause viittaa sanaan tiam, useimmiten jätetään pois sana tiam. Sana tiam säilytetään vain, jos halutaan korostaa: Kiam oni estas riĉa, [tiam] oni havas multajn amikojn. (Kun on rikas, [silloin] on paljon ystäviä.)
Lausekkeiden post tiam kiam, de tiam kiam jne. jälkeen normaalisti käytetään vain post kiam, de kiam jne. Siis jätetään pois tiam, mutta säilytetään prepositio. Tuollaisissa tapauksissa prepositio ei viittaa sanaan kiam, vaan koko kiam-lauseeseen: Post tiam, kiam ŝi estis mallongan tempon en la arbaro, fariĝis nokto. → Post kiam ŝi estis mallongan tempon en la arbaro, fariĝis nokto.
Lausekkeen ĝis (tiam) kiam pitää sanoa yksinkertaisesti ĝis. Ei pidä myöskään käyttää lauseketta dum (tiam) kiam, vaan yksinkertaisesti dum. Ĝis ja dum ovat itse alistuskonjunktioita, eivätkä ollenkaan tarvitse sanan kiam apua. Lausekkeen antaŭ tiam kiam sijaan käytetään normaalisti antaŭ ol.
Jos relatiivinen kie-lause viittaa yksittäiseen sanaan tie, jätetään usein pois sana tie, mutta sanan tie voi säilyttää painotuksen vuoksi: Kie estas pano, [tie] ne mankas panpecetoj. (Missä on leipää, [sieltä] ei puutu leivänmuruja.)
Relatiivinen kia-lause viittaa aina sanaan tia päälauseessa. Useimmiten säilytetään sana tia, mutta jos lause on selkeä, sen voi jättää pois: Li havas [tian] kapon, kian vi ne trovos en la tuta mondo.
Relatiivinen kiel-lause viittaa aina sanaan tiel päälauseessa, mutta usein voi jättää pois asiayhteydessä ymmärrettynä sanan tiel: Ne vivu [tiel] kiel vi volas, vivu [tiel] kiel vi povas.
Relatiivinen kiom-lause viittaa aina sanaan tiom päälauseessa, mutta usein voi jättää pois asiayhteydessä ymmärrettynä sanan tiom: Da pulvo ni havas [tiom] kiom vi volas.
Relatiivinen kies-lause hyvin harvoin viittaa sanaan ties päälauseessa. Kun niin kuitenkin joskus tapahtuu, tuskin voi jättää pois sanaa ties: Kies ĝi estas, ties ĝi restu.
Relatiivinen kial-lause ei koskaan viittaa tial-sanaan päälauseessa.
TI-sanan poisjättö ei normaalisti ole mahdollista, kun TI-sanalla ja relatiivisella KI-sanalla on eri kieliopillinen pääte, tai kun toinen niistä saa ja toinen ei saa päätettä:
- Älä sano: Mi konas, kiu venis. Sano: Mi konas tiun, kiu venis. Älä sano: Ĝi estas besto, kian vi timas. Vaan: Ĝi estas tia besto, kian vi timas.
- Ei ole mahdollista: Ili loĝas, de kie mi venas. Täytyy sanoa: Ili loĝas tie, de kie mi venas. Ei myöskään ole mahdollista: Li devenas, kien mi iros. Pitää sanoa: Li devenas de tie, kien mi iros. Ei myöskään ole mahdollista jättää pois tie, vaan säilyttää prepositio, joka sijaitsisi sanan tie edessä. Älä sano: Li venas de kie mi loĝas. Sano: Li venas de tie, kie mi loĝas.
Joissakin kielissä on mahdollista joskus jättää pois relatiivinen KI-sana. Se ei ole mahdollista esperantossa. Älä sano: La viro, mi vidis, portis valizon. Sano: La viro, kiun mi vidis, portis valizon. Älä sano: Nun estas la horo, ŝi normale alvenas. Sano: Nun estas la horo, kiam ŝi normale alvenas.
Joissakin kielissä voi joskus jättää pois relatiivisen KI-sanan, mutta säilyttää mahdollisen preposition, joka silloin sijaitsee yksin jossain sivulauseessa (jopa lopussa). Tuo on ehdottomasti mahdotonta esperantossa. Preposition pitää sijaita sen lausekkeen edessä, jonka tehtävää se osoittaa. Älä sano: Mi vidis tiun knabinon, vi parolis pri. Ehdottomasi sano: Mi vidis tiun knabinon, pri kiu vi parolis.
Se
Se = "ehdolla että, olettaen että, siinä tapauksessa että". Se esittelee sivulauseen, joka määrittää ehdon, oletuksen tai tapahtuman:
-
Se li scius, ke mi estas tie ĉi, li tuj venus al mi. = En la okazo, ke li scius... - Jos hän tietäisi, että minä olen täällä, hän tulisi heti mihun luokseni. = Siinä tapauksessa, että hän tietäisi...
Konditionaalia käytetään, koska on kyse pelkästä mielikuvituksesta.
- Se mi estus sana, mi estus feliĉa. = Sub la kondiĉo, ke mi estus sana... - Jos minä olisin terve, olisin onnellinen. = Ehdolla, että minä olisin terve...
-
Se li havas multe da mono, li verŝajne aĉetos aŭton. - Jos hänellä on paljon rahaa, hän luultavasta ostaa auton.
AS-muoto ja OS-muoto (indikatiivi) määrittävät, että voi olla todellista. Voi olla, että hänellä todella on paljon rahaa, mutta ei tiedetä varmasti.
-
Se iu havas multe da mono, tiu havas ankaŭ multe da problemoj. - Jos jollakin on paljon rahaa, hänellä on myös paljon ongelmia.
AS-muoto määrittää, että on kyse aina voimassaolevasta periaatteesta.
-
Tiu ĉi libro havas sesdek paĝojn; tial, se mi legos en ĉiu tago po dek kvin paĝoj, mi finos la tutan libron en kvar tagoj. - Tässä kirjassa on kuusikymmentä sivua; siksi, jos minä luen joka päivä viisitoista sivua, saan koko kirjan valmiiksi neljässä päivässä.
On myös mahdollista käyttää konditionaalia tällaisissa lauseissa. Tulevassa ajassa ei ole aina mahdollista tehdä tarkkaa eroa mielikuvituksen ja todellisuuden välillä, koska tulevaisuus on aina epävarma.
Kun se-lause esiintyy lauseen alussa, käytetään usein tiam päälauseessa selvyyden vuoksi. Tiam edustaa se-lauseen ajatusta. Voi myös käyttää tiuokaze, tiaokaze tai vastaavaa: Se ĉiu balaos antaŭ sia pordo, tiam en la tuta urbo estos ordo.
Toisinaan tio päälauseessa edustaa edeltävän se-lauseen ajatusta: Se ŝi havas multe da mono, tio ne nepre signifas, ke ŝi estas feliĉa. = Jos hänellä on paljon rahaa, tosiasia, että hänellä on paljon rahaa, ei välttämättä tarkoita...
Se-sanaa käytetään myös päälauseessa ilmaisemaan vahvaa toivetta, joka todennäköisesti on epärealistinen. Verbillä on aina US-muoto tuollaisessa lauseessa: Ho, se mi estus sola! Se mi ne havus infanon! = Mi deziregas, ke mi estu sola, ke mi ne havu infanon (sed tio ne eblas). (Minä toivon hartaasti, että olisin yksin, että minulla ei olisi lasta (mutta se ei ole mahdollista)). Voi sanoa, että todellinen päälause poisjätettynä ymmärretään asiayhteydestä: Ho, se mi estus sola, tiam mi estus feliĉa! Voi käyttää nur toivovissa se-lauseissa vahvistamaan toivovaa merkitystä: Ho, se mi nur estus sola! Ho, se mi nur povus esti tiu feliĉulo!
Ĉar
Ĉar = "sen vuoksi että". Ĉar esittelee sivulauseen, joka määrittää syyn tai vaikuttimen:
- La tranĉilo tranĉas bone, ĉar ĝi estas akra. = Ke la tranĉilo estas akra, estas la kaŭzo, ke ĝi tranĉas bone. - Veitsi leikkaa hyvin, koska se on terävä. = Se, että veitsi on terävä, on syy, että se leikkaa hyvin.
- Ĉar vi estas tiel servema, mi faras al vi donacon. - Koska sinä olet niin palvelunhaluinen, minä teen sinulle lahjoituksen.
- Venigu la kuraciston, ĉar mi estas malsana. - Antakaa hakea lääkäri, koska minä olen sairas.
-
Li estas mia onklo, ĉar mia patro estas lia frato. - Hän on minun setäni, koska minun isäni on hänen veljensä.
Tosiasia, että minun isäni on hänen veljensä, on syy siihen, että häntä nimitetään minun sedäkseni.
Jos ĉar-lause sijaitsee lauseen alussa, käytetään usein sanaa tial päälauseessa. Tial edustaa ĉar-lauseen ajatusta: Ĉar la aŭtoro de la lingvo Esperanto tuj en la komenco rifuzis unu fojon por ĉiam ĉiujn personajn rajtojn kaj privilegiojn rilate tiun lingvon, tial Esperanto estas "nenies propraĵo". (Koska esperanton kehittäjä heti aluksi kieltäytyi kerta kaikkiaan kaikista henkilökohtaisista oikeuksista ja etuoikeuksista tähän kieleen liittyen, siksi esperanto on "ei kenenkään omaisuutta"). Pitkän ĉar-lauseen lopussa on ehkä unohdettu, että se alkoi ĉar-sanalla. Tial esittelee syyn seurauksen ja muistuttaa, että on kyse syystä. Toisinaan käytetään tial suoraan sanan ĉar edessä painottamaan: Mi petas tion ĉi tial, ĉar mi scias la inklinon de la plimulto da homoj. Sanan tial jälkeen käytetään kuitenkin normaalisti ke-lausetta. Tial ke = pro tio ke = ĉar: Tio ĉi estas nur tial, ke la ideo mem de lingvo "tutmonda" estas tiel alta kaj alloga. Muunnelmaa pro tio ĉar ei kuitenkaan pidä käyttää.
Dum
Dum esittelee ajan sivulauseen. Dum -lause osoittaa jotain, joka kestää samanaikaisesti kuin päälause. Dum käytetään, jos sekä sivulause että päälause ovat enemmän tai vähemmän jatkuvia, ja kestävät enemmän tai vähemmän saman ajan:
-
Unu el la vojaĝantoj gardodeĵoris, dum la aliaj dormis. - Eräs matkustajista päivysti vartioiden, muiden nukkuessa.
Vartiointi kesti samanaikaisesti nukkumisen kanssa.
- Restu apud mi, dum mi kun li ekstere parolos. - Jää seuraani, kun minä puhun hänelle ulkona.
Usein dum-lause osoittaa jotain, joka on vastakohtaista päälauseelle. Silloin ajankeston merkitys voi heikentyä ja joskus lähes kadota:
-
Dum interne ĉio kantadis kaj ĝojadis, ŝi sidis malgaja en sia ĝardeneto. - Kaikkien laulaessa ja iloitessa sisällä, hän istui surullisena pikku puutarhassaan.
Kaksi tekoa, jotka ovat kyllä samanaikaisia ja -kestoisia, ovat vahvasti vastakohtaisia keskenään.
-
Li estas nur unufoja mensoginto dum vi estas ankoraŭ nun ĉiam mensoganto. - Hän on vain valehdellut vain kerran kun taas sinä ovat vielä nytkin yhä valehtelija.
Kaksi tilaa ovat kyllä samanaikaisia (vaikka kerran valehdelleen teko sattui aikaisemmin), mutta tärkeää on vastakohta kerran valehdelleen ja aina valehtelevan välillä.
Dum oli aluksi vain subjunktio. Myöhemmin dum-sanasta muodostui myös prepositio: Dum la manĝado venas apetito.
Jos molemmat teot eivät ole jatkuvia, tai jos ei haluta erikseen määrittää kestoa, käytetään relatiivista kiam-sanaa . Silloin kaksi tekoa ehkä ovat samanaikaisia vain hetkellisesti: Kiam mi venis al li, li dormis. Kiam oni estas riĉa, oni havas multajn amikojn. Dum ja kiam määrittävät erilaisia vivahteita. Ei siis pidä käyttää molempia samanaikaisesti. Älä sano: Tio okazis, dum kiam mi loĝis en Romo. Sano ...dum mi loĝis en Romo, jos on kyse pitkäaikaisesta tapahtumasta. Sano ...kiam mi loĝis en Romo, jos tapahtuma oli lyhytaikainen, tai jos kestolla ei ole merkitystä.
Ĝis
Ĝis esittelee sivulauseen, joka määrittää päälauseen ajan loppukohdan. Kun ĝis-lauseen teko alkaa, päälauseen teko loppuu:
-
Ili persekutos vin, ĝis vi pereos. - He vainoavat sinua, kunnes tuhoudut.
Kun sinä tuhoudut, loppuu vainoaminen.
-
Malĝoje ŝi eliris el la palaco kaj iris dum la tuta tago tra kampoj kaj marĉoj, ĝis ŝi venis al la granda arbaro. - Surullisesti hän poistui palatsista ja kulki koko päivän läpi maiden ja soiden, kunnes hän tuli suureen metsään.
Kun hän tuli suureen metsään, loppui kulkeminen.
- Ili jam obstine celados al ĝi ĉiam pli kaj pli kaj ne ĉesos en sia celado tiel longe, ĝis ili la aferon atingos. - He pyrkivät siihen jo itsepäisesti yhä enemmän ja enemmän eivätkä lopeta pyrkimistään ennen kuin he ovat saavuttaneet asian.
Ĝis-lauseen tulee aina määrittää jotain enemmän tai vähemmän hetkellistä. Älä sano: Mi restis, ĝis li dormis. Sano: Mi restis, ĝis li ekdormis. Tai: Mi restis, ĝis mi vidis, ke li dormas. Tai vastaavasti.
Ajan sivulauseessa on tarpeetonta, jopa vältettävää, lisätä kiam sanaa ĝis jälkeen. Älä sano: Mi daŭrigos demandadi, ĝis kiam vi respondos. Sano yksinkertaisesti: Mi daŭrigos demandadi, ĝis vi respondos. Ĝis on itse alistuskonjunktio, eikä tarvitse kiam-sanan apua. Kuitenkin, jos on kyse kysyvästä sivulauseesta, ĝis kiam on täysin normaali: Mi demandis, ĝis kiam ili restos tie.
Voi näyttää oudolta, että käytettäisiin sanaa ĝis kiam vain kysymyksissä. Selitys on, että ei-kysyvä ĝis kiam on täysin eri lauserakenne kuin kysyvä ĝis kiam. Samankaltaisuus on vain näennäinen. Ei-kysyvän sivulauseen ĝis viittaa koko sivulauseeseen: Mi daŭrigos demandadi, ĝis kiam vi respondos. = Mi daŭrigos demandadi ĝis la tempo de via respondo. Kysyvässä sivulauseessa kuitenkin ĝis viittaa vain sanaan kiam: {5} = {6} Tuollaisessa kysyvässä sivulauseessa sekä ĝis että kiam ovat ehdottomasti tarpeen merkityksen vuoksi. Ajan ĝis-lauseessa kiam on kuitenkin täysin ylimääräinen. Tuollainen ylimääräisen kiam-sanan lisäys voisi joskus jopa antaa ymmärtää, että on kyse kysymyksestä, vaikka siitä ei ollenkaan ole.
Jotkut lisäävät virheellisesti ne ĝis-lauseeseen (kansallisesta vaikutuksesta), mikä antaa aivan väärän merkityksen. Sanotaan esimerkiksi.: Mi rifuzos kredi al viaj vortoj, ĝis vi ne donos pruvojn. Tarkoitettu merkitys on, että teko "kieltäytyä uskomasta sanoihisi" lakkaisi sillä hetkellä, kun todisteitä annetaan. Pitää siis sanoa: Mi rifuzos kredi al viaj vortoj, ĝis vi donos pruvojn. Jos käytetään dum sanan ĝis asemesta, pitää kuitenkin käyttää ne: Mi rifuzos kredi al viaj vortoj, dum vi ne donos pruvojn. Teko "kieltäytyä uskomasta sanoihisi" kestää sen ajan, kun sinä et anna todisteita (siihen hetkeen asti, kun sinä sitten annat todisteita).
Ĝis on alkujaan alistuskonjunktion lisäksi myös prepositio: Post la vespermanĝo niaj fratoj eliris kun la gastoj el sia domo kaj akompanis ilin ĝis ilia domo.
Kvankam
Kvankam esittelee sivulauseen, joka määrittää riittämättömän syyn tai riittämättömän esteen. Kvankam-lause määrittää jonkin, joka ei onnistu estämään päälauseen ajatusta:
-
Ŝi edziniĝis kun sia kuzo, kvankam ŝiaj gepatroj volis ŝin edzinigi kun alia persono. - Hän meni naimisiin serkkunsa kanssa, vaikka hänen vanhempansa halusivat naittaa hänet toisen henkilön kanssa.
Hän todella meni naimisiin serkkunsa kanssa. Vanhempien halu ei voinut estää sitä.
-
Ĉemizojn, kolumojn, manumojn kaj ceterajn similajn objektojn ni nomas tolaĵo, kvankam ili ne ĉiam estas faritaj el tolo. - Paitoja, kauluksia, kalvosimia ja muita samankaltaisia asioita nimitämme liinavaatteiksi vaikka ne aina eivät ole valmistettu pellavasta.
Me todella nimitämme niitä liinavaatteiksi. Tosiasia, että ne aina eivät ole pellavasta, ei estä asiaa.
Jos kvankam-lause on alussa, usein selvyyden vuoksi käytetään tamen päälauseessa:
- Kvankam la pasintaj tagoj povis ŝin prepari al tia sorto, ĝi tamen estis surprizo. - Vaikka kuluneet päivät auttoivat häntä valmistautumaan tuollaiseen kohtaloon, se oli kuitenkin yllätys.
- Kvankam blinda kaj maljuna, li en la daŭro de tre mallonga tempo perfekte ellernis Esperanton. = Kvankam li estis blinda kaj maljuna... - Vaikka hän oli sokea ja vanha, hän hyvin lyhyen ajan kuluessa oppi täydellisesti esperanton.
Älä koskaan käytä sed (eikä kaj) tukemaan kvankam-lausetta. Älä sano: Kvankam mi ne volis tion, sed mi faris. Sano: Kvankam mi ne volis tion, mi tamen faris. Tai: Mi ne volis tion, sed mi tamen faris.
Kvankam muistuttaa paljon sanaa malgraŭ. Erona on, että kvankam esittelee sivulauseen, kun taas malgraŭ on prepositio, joka sijaitsee substantiivisen lausekkeen edessä: Ili rifuzis helpi, kvankam mi petegis. = Ili rifuzis helpi malgraŭ mia petego.
Kuitenkin myös malgraŭ voi esitellä sivulauseen ke tai tio ke lausekkeilla: Ili rifuzis helpi malgraŭ (tio), ke mi petegis. Ilmaisu malgraŭ (tio) ke on epätavallisempi ja siksi painokkaampi kuin kvankam. On myös jopa viellä vahvempi ilmaus spite ke, joka määrittää tahallisen vastakkainasettelun: Ili rifuzis spite ke mi petegis. Myös eĉ + se voi joskus saada samanlaisen merkityksen. Eĉ + se määrittää, että olisi yllätyksellistä, jos asiaa ei voisi estää: Ili rifuzus, eĉ se mi petegus.
Kvazaŭ
Kvazaŭ = "siten kuin olisi jos..." (ikään kuin). Kvazaŭ voi esitellä sivulauseen, joka määrittää kuvitteellisen vertailun:
-
Tie ili sidis kune, kvazaŭ ili estus gefianĉoj. = Ili sidis kune tiel, kiel estus, se ili estus gefianĉoj. - Siellä he istuivat yhdessä, ikään kuin he olisivat kihlapari. = He istuivat yhdessä siten, kuin olisi, jos he olisivat kihlapari.
He eivät olleet kihlapari, mutta siltä vaikutti.
- Ŝi kuris al li renkonte, kvazaŭ ŝi volus lin kisi. Ŝi tion ne faris. - Hän juoksi miestä vastaan, ikään kuin hän haluaisi suudella miestä. Sitä hän ei tehnyt.
- Estas al mi kvazaŭ mi sonĝus. - Minusta tuntuu ikään kuin minä uneksisin.
- Mi havas tian senton, kvazaŭ mi kisus mian patrinon! = Mi havas tian senton, kian mi havus, se mi kisus mian patrinon. - Minulla on sellainen tunne, ikään kuin minä suutelisin äitiäni! = Minulla on sellainen tunne, jollainen minulla olisi, jos minä suutelisin äitiäni.
Tuollaisissa kvazaŭ-lauseissa pitää käyttää normaalisti konditionaalia. Kuitenkin, jos kvazaŭ-lause jotenkin toistaa jonkun ajatuksen, niin silloin tulee useimmiten käyttää indikatiivia. Silloin on kyse epäsuorasta puheesta, jossa tulee aina käyttää aikaisemman ajatuksen tai sanomisen verbimuotoa: Ŝi havis la senton, kvazaŭ tio estas ŝia arbo.
Kvazaŭ toimii usein adverbisena pikkusanana (mikä ei lainkaan esittele sivulausetta). Silloin käytetään normaalisti vain indikatiivia: Ili vidas en mi personon, kiu kvazaŭ ludas la rolon de ia reĝo.
Ol
Ol voi esitellä ajan sivulauseen, jos tuon sivulauseen edessä on sana antaŭ:
- Antaŭ ol li atingis sian celon, la suno subiris. = Pli frue ol tiam, kiam li atingis... - Ennen kuin hän oli saavuttanut päämäärän, aurinko laski. = Aikaisemmin kuin silloin, kun hän saavutti...
- Mi ne manĝos, antaŭ ol mi diros mian aferon. = Mi ne manĝos pli frue ol tiam, kiam mi diros mian aferon. - Minä en syö, ennen kuin olen sanonut asiani. = Minä en syö aikaisemmin kuin silloin, kun minä sanon asiani.
Ol useimmiten määrittää vertailut yhdessä sanojen pli tai alia kanssa. Myös ilmaisussa antaŭ ol on kyse vertailusta. Verrataan kahta aikaa. Toinen noista ajoista on aikaisempi, siis edellinen. Loogisesti voisi myös käyttää antaŭ kiam, samoin kuin käytetään post kiam. Vaihtoehtoisesti voisi yhtä loogisesti käyttää post ol ilmaisun post kiam asemesta. Kuitenkin jo pitkään on ollut tapana käyttää antaŭ ol ja post kiam. Molemmat ovat loogisia. Loogisia ovat myös antaŭ ke (= antaŭ tio ke), ja post ke (= post tio ke), mutta noita ilmaisuja ei käytännössä käytetä. On suositeltavaa käyttää antaŭ ol ja post kiam, koska ne ovat helpoiten ymmärrettäviä tavallisuutensa vuoksi.
Jos päälauseella ja sivulauseella on sama subjekti, voi sivulauseen asemesta käyttää muotoa antaŭ ol + infinitiivi: Oni devas iri longan distancon, antaŭ ol veni al la rivero.
Apenaŭ
Apenaŭ (tuskin) on useimmiten adverbinen pikkusana, mutta se voi myös olla ajan sivulauseen subjunktio. Silloin apenaŭ merkitsee "heti sen jälkeen kun" tai "lähes samanaikaisesti kun". Tuollaiset apenaŭ-lauseet sijaitsevat aina päälauseen edessä:
- Apenaŭ ŝia patrino ŝin rimarkis, ŝi kriis al ŝi: "Nu, mia filino?" = Tuj post kiam ŝia patrino ŝin rimarkis (preskaŭ samtempe), ŝi kriis... - Juuri kun hänen äitinsä oli huomannut hänet, hän huusi hänelle: "No, tyttäreni?" = Heti kun hänen äitinsä huomasi hänet (lähes samanaikaisesti), hän huusi...
- Apenaŭ ŝi ektuŝis ŝian brakon, el la buŝo de Janjo elsaltis krieto de doloro. - Juuri kun hän oli koskettanut hänen käsivarttaan, niin Janjon suusta pääsi tuskanhuuto.
Vaihtoehtoisesti voi käyttää apenaŭ adverbisena pikkusanana päälauseessa: Apenaŭ ŝi ektuŝis ŝian brakon, kiam el la buŝo... Lause kiam el la buŝo... on vain ajan sivulause.