13 Taulukkosanat / Kielioppi

Esperantossa on 45 pikkusanaa, joita kutsutaan taulukkosanoiksi, koska ne voi järjestää taulukoksi niiden samanlaisten muotojen ja merkitysten mukaan.

Voi sanoa, että jokainen taulukkosana koostuu alkuosasta ja loppuosasta, mutta taulukkosanojen ei kuitenkaan katsota olevan yhdyssanoja. Taulukkosanat muodostavat erityisen, suljetun järjestelmän, eikä niitä normaalisti tule sekoittaa kielen tavallisten sanaelementtien kanssa.

Alkuosat

KI-: kysymyssana, relatiivipronomini ja huudahdussana
TI-: osoittava sana
I-: määrittelemätön sana
ĈI-: kaiken sisältävä sana
NENI-: kieltävä sana

Loppuosat

-U: yksilö, henkilökohtainen esine, henkilökohtainen asia
-O: asia
-A: ominaisuus, laji
-ES: omistaja (epäsuora objekti, epäsuora subjekti)
-E: paikka
-AM: aika, kerta (tilaisuus, olosuhde)
-AL: syy
-EL: tapa, aste
-OM: määrä (korostettuna)

Jotkut taulukkosanojen loppuosat muistuttavat tavallisia päätteitä, mutta merkitykset eivät ole samoja:

Tavallinen substantiivinen O-pääte ja taulukkosanan O-osa tarkoittavat lähes samaa, mutta O-loppuiset taulukkosanat eivät normaalisti saa monikon päätettä J.
Tavallinen pääte U on verbin pääte volitiivia/imperatiivia varten, kun taas taulukkosanassa U-osa osoittaa yksilöitä (tai yksilöllisiä asioita) – siis aivan eri asioita.
Tavallinen adjektiivinen pääte A on yleensä kuvaileva pääte. Se osoittaa usein ominaisuutta tai laatua, mutta se voi myös osoittaa kuulumista, suhdetta, yksilöllisyyttä ym. Taulukkosanojen A-osa osoittaa vain ominaisuuksia ja lajeja.
Tavallinen adverbinen pääte E voi osoittaa tapaa, aikaa, paikkaa, mittaa, tapahtumaa tai vielä muita merkityksiä. Taulukkosanojen E-osa osoittaa aina vain paikkaa.

KI-sanat

KI-alkuisia taulukkosanoja käytetään pääasiassa kysymyssanoina ja relatiivipronomineina, mutta myös huudahdussanoina:

Kio estas tio? - Mikä tuo on?

Kysyvä kio.
Kiu kuraĝas rajdi sur leono? - Kuka rohkenee ratsastaa leijonalla?

Kysyvä kiu.
Kiel vi fartas? - Miten voit?

Kysyvä kiel.
Fremdulo, diru, kiu kaj el kie vi estas. - Muukalainen, sano, kuka olet ja mistä tulet.

Kysyvät kiu ja kie.
La fera bastono, kiu kuŝis en la forno, estas nun brule varmega. - Rautainen tanko, joka oli uunissa, on nyt polttavan kuuma.

Relatiivinen kiu.
Kiam mi venis al li, li dormis. - Kun tulin hänen luokseen, hän nukkui.

Relatiivinen kiam.
Li estas tiu, kies monon vi prenis. - Hän on tuo, jonka rahat sinä otit.

Relatiivinen kies.
Kia granda brulo! - Millainen suuri palo!

Huudahduksen tapainen kia.
Fi, kiel abomene! - Hyi, kuinka inhottavaa!

Huudahduksen tapainen kial.
Kion mi vidas! - Mitä minä näen!

Huudahdus (ja kysyvä) kio.

Pikkusana ajn

Adverbinen pikkusana ajn osoittaa painokkaasti määrittelemättömyyttä tai yhdentekevyyttä. Ajn-sanaa käytetään pääasiassa relatiivisten KI-sanojen kanssa, mutta myös I-sanojen ja Ĉi-sanojen, joskus myös NENI-sanojen kanssa. Ajn sijaitsee aina kyseisen taulukkosanan jäljessä:

Mi kondukos vin al ŝi, kie ajn ŝi estos trovebla! - Minä johdatan sinut hänen luokseen, missä tahansa hän tulee olemaan!

Ei ole tärkeää, missä hän on.
Kiu ajn ŝi estos, mi deziras al ŝi feliĉon! - Kuka tahansa hän tulee olemaan, toivotan hänelle onnea!

Ei ole tärkeää, kuka hän tulee olemaan.
Mi donis solenan promeson, ke mi silentos, ĝis mi revenos, kiam ajn tio ĉi fariĝos. - Annoin juhlallisen lupauksen, että minä vaikenen, kunnes palaan, tapahtukoon tämä milloin tahansa.
Ĉiam ajn vi estas bonvena ĉe mi. - Olet tervetullut luokseni koska tahansa.

Tule, milloin haluat.
Kial ŝi forlasis tiun lokon, en kiu ŝi havis ian ajn eblon, por ion ajn laborenspezi? - Miksi hän jätti tuon paikan, missä hänellä oli kaikki mahdollisuudet, ansaita mitä tahansa?

Ilman sitä paikkaa mahdollisuus puuttuu täysin.
Nenion ajn mi diros. - En sano yhtään mitään.

Ehdottomasti ei mitään.

Zamenhof käytti joskus ajn-sanan edessä, kansallisten kielten vaikutuksesta, relatiivista KI-sanaa, silloin kun loogisemmin olisi käytettävä Ĉi-sanaa tai I-sanaa. Jos kyse ei ole johdannosta sivulauseeseen, ĈI-sana tai I-sana on suositeltu. Mi konsentas akcepti kian ajn pagon. (Suostun hyväksymään millaisen maksun tahansa) Parempi sanoa: ...ĉian ajn pagon tai ...ian ajn pagon.

TI-sanat

TI-alkuiset taulukkosanat ovat osoittavia sanoja. Useimmiten ne osoittavat jotain edellä mainittua tai jotain myöhemmin sanottavaa. Ne voivat myös osoittaa jotain suoraan nähtävää, kuultavaa tai vastaavaa:

Mi volas, ke tio, kion mi diris, estu vera. - Haluan, että se, jonka sanoin, on totta.

Tio viittaa aikaisemmin sanottuun asiaan.
Tio estas mia hejmo. - Tuo on minun kotini.

Tio viittaa johonkin nähtävään (mahdollisesti sormella osoitettavaan).
Li estas tiel dika, ke li ne povas trairi tra nia mallarĝa pordo. - Hän on niin paksu, että hän ei voi kulkea kapean porttimme läpi.

Tiel viittaa seuraavaa ke-lauseeseen.
Kio estas, kio vin tiel afliktas? - Mikä on, mikä sinua niin surettaa?

Tiel viittaa nähtävään tai kuultavaan asiaan.
Ŝi estis en tiu momento tre bela. - Hän oli sillä hetkellä hyvin kaunis.

Tiu viittaa aikaisemmin mainittuun hetkeen.
Tiu ĉi malfreŝa pano estas malmola, kiel ŝtono. - Tämä vanhentunut leipä on kova, kuin kivi.

Tiu viittaa läsnä olevaan asiaan (vanhentunut leipä).

Pikkusana ĉi

TI-alkuisiin taulukkosanoihin voi lisätä pikkusanan ĉi, joka osoittaa läheisyyttä puhujaan. Ĉi voi sijaita joko taulukkosanan edessä tai sen jäljessä. Ĉi ei voi saada päätettä. Yksinkertainen TI-sana osoittaa aina jotain ei aivan lähellä puhujaa olevaa. TI-sana + ĉi osoittaa jotain puhujaa lähellä olevaa:

tie = Siinä paikassa → tie ĉi, ĉi tie = tässä paikassa lähelläni
tiu domo (pois minusta) → tiu ĉi domo, ĉi tiu domo (lähellä minua)
tio = tuo asia (kaukana minusta) → tio ĉi, ĉi tio = tämä asia
tiel = tuolla tavalla → tiel ĉi, ĉi tiel = tällä tavalla (jonka näytän)

Ĉi tiam tai tiam ĉi ei käytännöllisesti katsoen ole käytössä. Sen sijasta käytetään nun-sanaa.

Ĉi on erillinen sana. Älä käytä tavuviivaa. Älä kirjoita: ĉi-tiu, tiu-ĉi, ĉi-tie, tie-ĉi, ĉio-ĉi jne. Kirjoita: ĉi tiu, tiu ĉi, ĉi tie, tie ĉi, ĉio ĉi

Mutta usein tehdään adjektiivi tai adverbi lausekkeesta, joka sisältää pikkusanan ĉi. Tällöin koko ilmauksesta tulee yksi sana. Normaalisti TI-sana katoaa. Selvyyden vuoksi on silloin tapana asettaa tavuviiva ĉi-sanan jälkeen: ĉi tie → ĉi-tiea, en tiu ĉi nokto → ĉi-nokte, sur ĉi tiu flanko → ĉi-flanke, la somero de tiu ĉi jaro → la ĉi-jara somero.

I-sanat

I-alkuiset taulukkosanat edustavat epämääräisiä tai tuntemattomia asioita:

Ŝi ricevis ion por manĝi kaj por trinki. - Hän sai jotain syödäkseen ja juodakseen.

Ei sanota, mitä hän sai.
Venis iuj personoj, kiujn mi ne konas. - Tuli joitakin henkilöitä, joita en tunne.

Ei tiedetä, ketä henkilöt olivat..
Ili iam revenos. - He palaavat joskus.

Ajankohta on tuntematon.
Hodiaŭ estas ies tago de naskiĝo. - Tänään on jonkun syntymäpäivä.

Ei sanota kenen syntymäpäivä se on.

ĈI-sanat

ĈI-alkuisilla taulukkosanoilla on yleistävä merkitys:

Li faris ĉion per la dek fingroj de siaj manoj. - Hän teki kaiken käsiensä kymmenellä sormella.

Ĉio ilmaisee asioiden, joita hän teki, kokonaisuutta.
Ĉiu homo amas sin mem. - Jokainen ihminen rakastaa itseään.

Ei ole henkilöä, johon tuo ei pätisi.
Tiuj ĉi du amikoj promenas ĉiam duope. - Nämä kaksi ystävää ovat kävelyllä aina kaksittain.

Ĉiam osoittaa, että ei ole kertaa, milloin he eivät kulje kaksittain.
Ĉie regis ĝojo. - Kaikkialla vallitsi ilo.

Ei ole paikkaa, missä ei ilo vallinnut.

Joskus käytetään pikkusanaa ĉi taulukkosanan ĈI edessä tai jäljessä: ĉio = kaikki asiat → ĉio ĉi, ĉi ĉio = kaikki nämä asiat, kaikki tämä.

NENI-sanat

NENI-alkuisilla taulukkosanoilla on kieltävä merkitys:

La tempon venontan neniu ankoraŭ konas. - Tulevaa aikaa ei kukaan vielä tunne.

Neniu ilmaisee, että ei ole henkilöä, joka tuntee tulevan ajan.
Mi neniel povas kompreni, kion vi parolas. - En voi mitenkään ymmärtää, mitä sinä puhut.

Neniel ilmaisee, että ei ole tapaa, millä minä voisin sinua ymmärtää.
Kiam mi ien veturas, mi neniam prenas kun mi multon da pakaĵo. - Kun minä matkustan jonnekin, en koskaan ota mukaan paljon matkatavaroita.

Neniam ilmaisee, että ei ole sellaista kertaa, jolloin minä ottaisin paljon matkatavaroita matkalle.

NENI-sana riittää kieltämään koko lauseen.

U-loppuiset taulukkosanat

kiu: Kysyy yhden tai usean tunnetun henkilön, esineen tai asian identiteettiä.
tiu: Osoittaa tietyn useista tunnetuista ihmisistä, esineistä tai asioista.
iu: Osoittaa tuntemattoman tai määrittelemättömän yksilöidyn henkilön, esineen tai asian.
ĉiu: Näyttää yksittäin ja poikkeuksetta yksilöt ihmisten, esineiden tai asioiden ryhmästä.
neniu: Kieltää henkilöiden, esineiden tai asioiden ryhmästä yksilöiden.

U-sanat osoittavat yksilöllisyyttä ja identiteettiä. Ne ovat oleellisimpia kaikista taulukkosanoista.

U-loppuiset taulukkosanat voivat saada N-päätteen ja J-päätteen. J-päätteen kanssa ne osoittavat useita yksittäisiä ihmisiä, esineitä tai asioita.

U-loppuiset taulukkosanat ovat määritteitä. Siksi niiden kanssa ei voi käyttää la-artikkelia.

U-loppuiset taulukkosanat ovat normaalisti substantiivin määreitä, mutta substantiivi jätetään usein sanomatta asiayhteydessä ymmärrettynä. Jos mikään asiayhteydessä ei muuta osoita, oletetaan, että on kyse sanasta "persono(j)(n)":

Kiu libro estas via? → Kiu estas via? - Mikä kirja on sinun? → Mikä on sinun?
Tiu seĝo ŝajnas bona. → Tiu ŝajnas bona. - Tuo tuoli vaikuttaa hyvältä. → Tuo vaikuttaa hyvältä.
Ĉiu homo devas pensi mem. → Ĉiu devas pensi mem. - Jokaisen ihmisen pitää ajatella itse. → Jokaisen pitää ajatella itse.
Kiu persono venis? → Kiu venis? - Kuka henkilö tuli? → Kuka tuli?
Ĉu estas iu [persono] en la kuirejo? — Jes, Paŭlo estas tie. - Onko joku [ihminen] keittiössä? — Kyllä, Paul on siellä.
Jen kelkaj bonaj libroj. Kiun [libron] vi volas legi? — Mi volas tiun [libron]. - Tässä muutamia hyviä kirjoja. Minkä [kirjan] haluat lukea? — Haluan tuon [kirjan].
Ĉu vi havas krajonon? — Neniun [krajonon] mi havas. - Onko sinulla kynä? — Minulla ei ole mitään [kynää].

Ĉiu(j) on aina merkitykseltään monikollinen, mutta kuitenkin tehdään ero yksiköllisen ĉiu ja monikollisen ĉiuj välillä.

Ĉiu-sanaa käytetään, jos pohditaan yksilöitä erikseen.
Ĉiuj-sanaa käytetään, jos ajatellaan koko ryhmää yhdessä.

Joskus tuo ero ei ole tärkeä, mutta toisella kertaa ero on suuri:

Por ĉiu tago mi ricevas kvin eŭrojn. = Por ĉiu aparta tago... - Joka päivä saan viisi euroa. = Jokaisesta eri päivästä...
Ĉiu amas ordinare personon, kiu estas simila al li. = Ĉiu aparta homo amas... - Kaikki rakastavat tavallista ihmistä, joka on samanlainen kuin hän. = Jokainen erillinen ihminen rakastaa...
Kvinope ili sin ĵetis sur min, sed mi venkis ĉiujn kvin atakantojn. = ...mi venkis la tutan grupon. - Viisi kerrallaan he heittäytyivät päälleni, mutta voitin kaikki viisi hyökkääjää. = ...voitin koko ryhmän.

Tässä J on tarpeen, koska mainitaan numero viisi. Voisi kuitenkin vaihtoehtoisesti sanoa: ...mi venkis ĉiun el la kvin atakantoj. (Voitin kaikki viidestä hyökkääjästä)
Post la kurado ĉiuj estis terure lacaj. - Juoksun jälkeen kaikki olivat hirvittävän väsyneitä.

Puhutaan juoksijoiden koko ryhmästä. Mahdollista on myös: ...ĉiu estis terure laca.
El ĉiuj miaj infanoj Ernesto estas la plej juna. = El la tuta grupo de miaj infanoj... - Kaikista lapsistani Ernest on nuorin. = Lasteni koko joukosta...
Nun mi legas, vi legas kaj li legas; ni ĉiuj legas. - Nyt minä luen, sinä luet ja hän lukee; me kaikki luemme.

Ni on monikollinen sana. Siksi ĉiuj-sanalla täytyy olla J.

Itsenäinen neniu esiintyy tavallisesti ilman J-päätettä:

La tempon venontan neniu ankoraŭ konas. Neniu = neniu persono. - Tulevaa aikaa ei kukaan vielä tiedä. Neniu = ei kukaan ihminen.
Mi konas neniun en tiu ĉi urbo. - En tunne ketään tässä kaupungissa.

Myös jäljessä olevan substantiivin kanssa käytetään normaalisti neniu-sanaa ilman päätettä J:

Ŝi ne vidis eĉ la ĉielon, ĉar ĝi estis kovrita de nuboj kaj neniu stelo en ĝi brilis. - Hän ei nähnyt edes taivasta, koska se oli pilvien peitossa ja mikään tähti ei siellä loistanut.

Voi kuitenkin käyttää neniuj, jos haluaa jotenkin osoittaa vastakohtaisuutta ajatukselle "enemmän kuin yksi", mutta se tehdään normaalisti vain kun seuraa substantiivi:

Ĉe la fenestro restis plu neniuj floroj. - Ikkunalle ei ole jäänyt enää yhtään kukkaa.

Aikaisemmin siellä oli monta kukkaa.

O-loppuiset taulukkosanat

kio: "mikä asia, minkälainen asia"
tio: "tuo asia"
io: "jokin asia, jonkinlainen asia"
ĉio: "kaikki asiat, kaikenlainen asia"
nenio: "ei mikään asia, ei minkäänlainen asia"

O-loppuiset taulukkosanat osoittavat asiaa, jota ei voi täsmällisesti nimetä substantiivilla. Tässä yleistä sanaa "asia" käytetään selityksenä, mutta merkitys on jopa vielä yleisempi. Taulukkosanoja, jossa on O käytetään myös edustamaan jotain, jota on ilmaistu kokonaisella lauseella.

O-loppuiset taulukkosanat voivat saada N-päätteen, mutta normaalisti ne eivät saa J-päätettä, koska ne ilmaisevat yleisesti kokonaisuutta.

O-loppuisten taulukkosanojen määreet sijaitsevat aina taulukkosanan jälkeen: io bona, kion novan, ĉio grava ym.

O-loppuiset taulukkosanat ovat itsenäisiä lausekkeita. Ne eivät voi kuvata substantiivia. Ne vastaavat U-sanaan + asia:

Kio estas tio? = Kiu afero estas tiu afero? - Mikä tuo on? = Mikä asia on tuo asia?
Tio estas speco de meblo. = Tiu afero estas speco de meblo. - Tuo on huonekalulaji. Tuo asia on huonekalulaji.
Ĉio restis kiel antaŭe. = Ĉiu afero restis kiel antaŭe. - Kaikki jäi entiselleen. = Jokainen asia jäi kuten ennen.
Kion bonan vi trovis tie? = Kiujn bonajn aferojn vi trovis tie? - Mitä hyvää löysit sieltä? = Mitä hyviä asioita sinä löysit sieltä?
Nenion interesan mi trovis. = Neniun interesan aferon mi trovis. - En löytänyt mitään mielenkiintoista. = En löytänyt mitään mielenkiintoista asiaa.

Joskus voi epäröidä sanojen tio ja ĝi välillä. Normaalisti käytetään tio jostain määrittelemättömästä, jota ei voi tai halua nimetä täsmällisellä substantiivilla. Ehdottomasti pitää käyttää tio-sanaa edustamaan jotain, jota on ilmaistu kokonaisella lauseella. Ĝi-sanaa käytetään johonkin määrättyyn, jota aikaisemmin on ilmaistu substantiivilla, ja jota voisi toistaa samalla substantiivilla yhdessä la-artikkelin kanssa tai muulla määritteellä:

Ŝi rakontis belan fabelon. Tio estis tre amuza. - Hän kertoi kauniin eläinsadun. Se oli hyvin hauskaa.

Hauskaa oli se, että hän kertoi sadun. Tio edustaa koko edeltävää lausetta.
Ŝi rakontis belan fabelon. Ĝi estis tre amuza. - Hän kertoi kauniin eläinsadun. Se oli hyvin hauska.

Satu oli hauska. Ĝi edustaa lauseketta la (bela) fabelo.

A-loppuiset taulukkosanat

kia: "mitä lajia, mitä ominaisuutta omaa"
tia: "tuollainen laji, omaten tuollaisen ominaisuuden"
ia: "jonkin lajinen, omaten jonkin ominaisuuden"
ĉia: "kaikista lajeista, joka sisältää kaikki ominaisuudet"
nenia: "ei mitään lajia, ei omaa mitään ominaisuutta!

A-loppuiset taulukkosanat toimivat adjektiivisesti. Ne saavat J-päätteen ja N-päätteen samojen sääntöjen mukaisesti kuin adjektiivit. Taulukkosanat, joissa on A osoittavat kuitenkin aina ominaisuuksia ja laatuja, kun taas todelliset adjektiivit (joissa on oikea A-pääte) voivat saada paljon enemmän vaihtelevia merkityksiä.

A-loppuiset taulukkosanat ovat määritteitä. Silloin ei voi käyttää la-artikkelia yhdessä niiden kanssa

Kia li estas? Ĉu li estas maljuna aŭ juna? - Minkälainen hän on? Onko hän vanha vai nuori?
Kian aĝon vi havas? - Minkä ikäinen olet?
Kia estas via nomo? - Mikä on nimesi?

Joko: Kiu [el ĉiuj nomoj] estas via nomo? Tai useammin: Kio estas via nomo? Zamenhof käytti myös: Kiel estas via nomo? Useimmiten sanotaan kuitenkin: Kiel vi nomiĝas?
Be! li staris senhelpe, tian respondon li ne atendis. - Be! hän seisoi avuttomana, tuollaista vastausta hän ei odottanut.
Estis tia ventego, ke la tegoloj deflugis de la tegmentoj. - Oli sellainen myrsky, että tiilet lentelivät pois katoilta.
Restu ĉiam tia, kia vi estas! - Jää aina sellaiseksi, kuin olet!

Tia viittaa seuraavaan kia-lauseeseen. Jos tia-sanan jälkeen ei seuraa koko lausetta (predikaatin kanssa), vaan yksinäinen lauseke, niin silloin ei käytetä kia, vaan vertailevaakiel: Li estas tia kiel mi. (Hän on (sellainen) kuin minä)
Mi ne volis trinki la vinon, ĉar ĝi enhavis en si ian suspektan malklaraĵon. - En halunnut juoda viiniä, koska se sisälsi jotain epäilyttävää sakkaa.
Maldiligenteco estas la radiko de ĉia malbono. - Laiskuus on kaiken pahuuden juuri.
Nenia konstruo povas esti sen bruo. - Mitään rakentamista ei voi olla ilman melua.

A-loppuiset taulukkosanat osoittavat ominaisuutta tai lajia, kun taas U-loppuiset taulukkosanat osoittavat identiteettiä. Sanoissa kia/kiu ja tia/tiu ero on normaalisti selkeä. Sanoissa ia/iu, ĉia/ĉiu ja nenia/neniu on joskus vain pieni ero:

Kia homo li estas? - Minkälainen ihminen hän on?

Halutaan ihmisen luonnehdinta.
Kiu homo li estas? - Kuka (ihminen) hän on?

Halutaan esim. ihmisen nimi tietääkseen hänen identiteettinsä.
Tia opinio estas tute erara. - Tuollainen mielipide on täysin virheellinen.

Kaikki tuollaiset mielipiteet ovat virheellisiä.
Tiu opinio estas tute erara. - Tuo mielipide on täysin virheellinen.

Keskusteltu mielipide on virheellinen. Muut samankaltaiset mielipiteet ovat ehkä oikeita.
Ni devas enloĝiĝi en ia hotelo. = ...en hotelo de iu el la diversaj specoj de hoteloj. - Meidän täytyy majoittua jonkinlaiseen hotelliin. = ... hotelliin, joka on joku erilaista hotellityypeistä.
Ni devas enloĝiĝi en iu hotelo. = ...en iu el la diversaj individuaj hoteloj, kiuj troviĝas ĉi tie. - Meidän täytyy majoittua johonkin hotelliin. = ... johonkin erilaisista yksittäisistä hotelleista, joita täällä on.

Normaalisti yksinkertaisesti jätetään iu pois tuollaisesta lauseesta.

ES-loppuiset taulukkosanat

kies: "kenen ..."
ties: "tuon ..."
ies: "jonkin ..."
ĉies: "kaikkien ..."
nenies: "ei kenenkään ..."

ES-sana, joka on substantiivin määre, lisää tietyn merkityksen. ES-sanat ovat siis määritteitä – samoin kuin possessiivipronominit – eikä la -sanaa voi käyttää niiden yhteydessä. Jos korvataan ES-sana de-ilmauksella, pitää normaalisti lisätä la.

Samoin kuin possessiivipronominit ES-sanat sijaitsevat substantiivin edessä, kun taas samaa merkitsevän de-ilmaisun pitää olla jäljessä: ties libro = la libro de tiu (persono). (tuon henkilön kirja)

ES-sanat eivät voi saada J-päätettä tai N-päätettä:

Kies filino vi estas? - Kenenkä tytär sinä olet?
Mi efektive ne scias, kies kulpo ĝi estas. - Itse asiassa minä en tiedä, kenenkä syy se on.
Ili ekvidis virinon, kies vizaĝon ili en la krepusko ne rekonis. - Äkkiä he näkivät naisen, jonka kasvoja he eivät hämärässä tunnistaneet.
Kies gasto mi estas, ties feston mi festas. - Kenen vieras minä olen, sen juhlia minä juhlin.

Ties ei ole kovin paljon käytetty. Normaalisti suositaan possessiivipronomineja(lia, ŝia, ĝia tai ilia).
La infano ludis kun sia pupo, kiam subite ties kapo frakasiĝis. - Lapsi leikki nukellaan, kun äkkiä sen pää rikkoutui.

Ties osoittaa, että kyse on nuken päästä. Jos olisi kyse lapsen päästä, sanottaisiin ĝia kapo.
Kiu ĝojas pri ies malfeliĉo, tiu ne restos sen puno. = ...pri la malfeliĉo de iu persono... - Se, joka iloitsee jonkun onnettomuudesta, se ei jää ilman rangaistusta. = ...jonkun henkilön onnettomuudesta...

Ies käytetään tavallisesti vai yhdestä tuntemattomasta henkilöstä (ei esineistä, eikä monista asioista tai henkilöistä).
Tio estis la koro de riĉa fama viro, kies nomo estis sur ĉies lipoj. = ...sur la lipoj de ĉiuj personoj. - Se oli rikkaan kuuluisan miehen, jonka nimi oli kaikkien huulilla, sydän. = ...kaikkien ihmisten huulilla.

Ĉies käytetään tavallisesti vain ihmisistä, ei esineistä.
Memoru, ke Esperanto estas nenies propraĵo. - Muista, että esperanto ei ole kenenkään omaisuutta.

Nenies käytetään tavallisesti vain ihmisistä, ei esineistä.

E-loppuiset taulukkosanat

kie: "missä paikassa"
tie: "tuossa paikassa"
ie: "jossain paikassa"
ĉie: "kaikissa paikoissa"
nenie: "ei missään paikassa"

E-loppuiset taulukkosanat eivät voi saada J-päätettä, mutta N-päätteen voi lisätä osoittamaan suuntaa:

kien: "mihin paikkaan, mihin suuntaan"
tien: "tuohon paikkaan, tuohon suuntaan"
ien: "johonkin paikkaan, johonkin suuntaan"
ĉien: "kaikkiin paikkoihin, kaikkiin suuntiin"
nenien: "ei mihinkään paikkaan, ei mihinkään suuntaan"

Kie estas la libro kaj la krajono? - Missä on kirja ja kynä?
Mi montris al la infano, kie kuŝas ĝia pupo. - Minä näytin lapselle, missä hänen nukkensa on.
Sonorado al li venas, sed de kie — li ne komprenas. - Kellonsoitto kuuluu hänelle, mutta mistä — hän ei ymmärrä.
Mi volis resti tie, kie mi estis. - Halusin jäädä sinne, missä minä olin.
Se li scius, ke mi estas tie ĉi, li tuj venus al mi. - Jos hän tietäisi, että minä olen täällä, hän tulisi heti luokseni.
Ĉu vi loĝas ie? = Ĉu vi loĝas en iu loko? - Asutko sinä jossakin? = Asutko sinä jossain paikassa?
Malsaĝulo ĉie sian nomon skribas. - Tyhmyri kirjoittaa nimensä kaikkialle.
Pli bela reĝidino ol ŝi troviĝis nenie en la mondo. - Kauniimpaa prinsessaa kuin hän ei löydy mistään maailmassa.
Kien vi iras? — Mi iras en la ĝardenon. - Minne sinä menet? — Minä menen puutarhaan.
Rigardu tien ĉi. - Katso tänne.
Mi nenien plu iros hodiaŭ. - Minä en enää mene minnekään tänään.

AM-loppuiset taulukkosanat

kiam: "mihin aikaan, millä kertaa"
tiam: "tuohon aikaan, tuolla kertaa"
iam: "jonain aikana, jonain kertana"
ĉiam: "kaikkina aikoina, kaikkina kertoina"
neniam: "ei minään aikana, ei millään kertaa"

AM-sanat eivät voi saada J-päätettä tai N-päätettä.

Sed kiam tio okazis? - Mutta koska se tapahtui?

Jos kysytään täsmällisesti kellonajasta, ei kuitenkaan käytetä kiam, vaan järjestysluvun kysymyssanaa kioma.
Li skribis al mi, ke li intencas ĝin eldoni, sed li ne skribis ankoraŭ kiam li ĝin eldonos. - Hän kirjoitti minulle, että hän aikoi julkaista sen, mutta hän ei kirjoittanut vielä milloin hä sen julkaisee.
En unu tago, kiam ŝi estis apud tiu fonto, venis al ŝi malriĉa virino. - Eräänä päivänä, kun hän oli tuon lähteen äärellä, hänen luokseen tuli köyhä nainen.
Tubeto, en kiun oni metas cigaron, kiam oni ĝin fumas, estas cigaringo. - Putki, johon sikari asetetaan, kun sitä poltetaan, on imuke.
De kiam vi loĝas ĉi tie? - Mistä lähtien olet asunut täällä?
Li vekiĝis nur tiam, kiam la suno leviĝis. - Hän heräsi vasta silloin, kun aurinko nousi.
Ŝajnas al mi, ke ĉi tiun vizaĝon mi jam iam vidis. - Minusta tuntuu, että olen jo nähnyt nämä kasvot joskus.
Ŝi estis ja la plej bela knabino, kiun li iam vidis. - Hänhän oli kaunein tyttö, jonka hän oli koskaan nähnyt.

Iam edustaa mitä tahansa mennyttä aikaa.
Oni diras, ke la vero ĉiam venkas. - Sanotaan, että totuus aina voittaa.
Bona koro neniam fariĝas fiera. - Hyvä sydän ei koskaan ylpisty.
La maljunulo fermos por ĉiam siajn okulojn. - Vanha mies sulkee ainiaaksi silmänsä.

Ilmaisu por ĉiam osoittaa, että seuraukset jäävät pysyviksi. Silmien sulkeutuminen on vain hetkellinen, mutta seuraus, silmien kiinni oleminen, on ikuinen.

AL-loppuiset taulukkosanat

kial: "mistä syystä, minkä takia"
tial: "tuosta syystä, tuon takia"
ial: "jostain syystä, jonkin takia"
ĉial: "kaikesta syystä, kaiken vuoksi"
nenial: "ei mistään syystä, ei minkään takia"

AL-sanat eivät voi saada J-päätettä tai N-päätettä.

Kial vi ploras? - Miksi sinä itket?
Mi komprenas, kial vi faris tion. - Minä ymmärrän, miksi sinä teit sen.
Hodiaŭ estas bela frosta vetero, tial mi prenos miajn glitilojn kaj iros gliti. - Tänään on kaunis pakkassää, siksi minä otan luistimeni ja menen luistelemaan.

Huomaa ero tial ja ĉar välillä. Tial edustaa syytä, mutta ĉar johdattelee sivulauseen, joka viittaa syyhyn: Mi prenos miajn glitilojn kaj iros gliti, ĉar hodiaŭ estas bela frosta vetero. (otan luistimeni ja menen luistelemaan, koska tänään on kaunis pakkassää)
Mi vin ial ankoraŭ ne konas. - Jostain syystä minä en vielä tunne sinua.
Vi demandas, kial mi amas vin. Mi respondas: ĉial! - Sinä kysyt, miksi minä rakastan sinua. Minä vastaan: kaikista syistä!

Sana nenial on käytännössä hyvin harvoin käytetty, mutta kun sitä sitten käyttää, se kieltää koko lauseen (samoin kuin kaikki NENI-sanat)

Tian Regularon por nia Ligo mi nenial povus aprobi. = ...mi pro neniuj motivoj povus aprobi. - Tuollaista säännöstöä liitollemme en voisi mitenkään hyväksyä. = ... minä mistään syystä voisi hyväksyä.
Vi povus inciti lin kiom ajn. Li nenial kolerus. = ...li pro neniu kaŭzo kolerus. - Sinä voisit ärsyttää häntä kuinka paljon tahansa. Hän ei mitenkään suuttuisi. = ...hän ei mistään syystä suuttuisi.

Jos halutaan ilmaista myönteistä merkitystä, tulee käyttää sen kaŭzo, senkaŭze, senmotive tai vastaavaa: Ŝi ridis senkaŭze. = Ŝi ja ridis, sed sen motivo..

EL-loppuiset taulukkosanat

kiel: "millä tapaa tai asteella"
tiel: "tuolla tavalla tai asteella"
iel: "jollain tavalla tai asteella"
ĉiel: "kaikin tavoin"
neniel: "ei millään tavalla, ei mitenkään"

EL-sanat ovat yleisiä adverbin tapaisia taulukkosanoja, joita käytetään, jos kyse ei ole ajan sanoista (AM-sanat), paikasta (E-sanat), syystä (AL-sanat) tai määrästä/lukumäärästä (OM-sanat). EL-sanat kattavat enemmän tai vähemmän kaikki muut merkitykset, joita voi ilmaista adverbeilla. Erityisesti kyse on asteesta ja tavasta.

EL-sanat eivät voi saada J-päätettä tai N-päätettä

Kiel li aspektas? - Miltä hän näyttää?
Kiel vi fartas? - Miten sinä voit?
Rakontu al mi per malmulte da vortoj, kiel tio okazis. - Kerro minulle muutamalla sanalla, miten se tapahtui.
Mi zorgas pri ŝi tiel, kiel mi zorgas pri mi mem. - Minä pidän huolta hänestä niin, kuin minä pidän huolta itsestäni.
Kiel alta estas tiu turo? - Kuinka korkea tuo torni on?
Kiel longe tio ankoraŭ daŭros? - Miten pitkää se vielä kestää?
Tiu ĉi malfreŝa pano estas malmola, kiel ŝtono. - Tämä vanhentunut leipä on kova kuin kivi.
Bojas hundido, ĉar tiel faras la hundo. - Koiranpentu haukkuu, koska niin koira tekee.
Ne faru tiel, faru tiel ĉi! - Älä tee niin, tee näin!
Ili ambaŭ estis tiel malagrablaj kaj tiel fieraj, ke oni ne povis vivi kun ili. - He molemmat olivat niin epämiellyttäviä ja niin ylpeitä, että heidän kanssaan ei voinut elää.
Mi estas tiel forta, kiel vi. - Minä olen yhtä vahva kuin sinä.
Iel ni sukcesos. - Jotenkin me onnistumme.
Ili ĉiel helpis al mi. - He auttoivat minua kaikin tavoin.
Mi neniel esperis sukceson. - Minä en mitenkään odottanut menestystä.

OM-loppuiset taulukkosanat

kiom: "kuinka paljon, missä määrin"
tiom: "niin paljon, siinä määrin"
iom: "ei kovin paljon, mutta ei myöskään vähän, jonkun verran"
ĉiom: "koko määrä, kaikki"
neniom: "ei missään määrin, ei missään mitassa"

OM-sanat eivät voi saada J-päätettä tai N-päätettä.

Kiom vi volas, ĉu du aŭ tri? = Kiel multajn vi volas... - Paljonko sinä haluat, kaksi vai kolme? = Kuinka monta sinä haluat...
Ŝi pripensis, kiom kostos al ŝi la nokta restado. - Hän harkitsi, kuinka paljon yöpyminen maksaa hänelle.
Ho, kiom pli bona estas via amo, ol vino! - Ho, kuinka paljon parempi on rakkautesi, kuin viini!
Kiom mi vidas, vi havas nur unu filon. = Laŭ tio, kion mi vidas, vi havas... - Näyttää siltä, että sinulla on vain yksi poika. = Sen mukaan, mitä minä näen, sinulla on...

Ehkä sinulla on enemmän poikia, mutta minä en voi nähdä enempää.
Sendi 100 ekzemplerojn mi ne povis, ĉar mi nun tiom ne havas. - En voinut lähettää sataa kappaletta, koska minulla ei nyt ole niin paljon.
Mi havas tiom multe, ke mi ne bezonas ŝpari! - Minulla on niin paljon, että minun ei tarvitse säästellä!

Usein kiom ja tiom käytetään yhdessä multe (tai multaj) kanssa. Multe-sanan voi jättää pois, mutta se hieman korostaa merkitystä. Voi käyttää myös kiel multe, tiel multe, mutta silloin ei ole korostusta.
Ŝi aĉetis iom da butero. = ...kvanton da butero ne tre grandan sed tamen konsiderindan. - Hän osti hieman voita. = ...annoksen voita, ei kovin suurta, mutta kuitenkin huomattavan.

Teoriassa iom pitäisi tarkoittaa "jonkinlainen määrittelemätön määrä", mutta käytännössä se lähes aina viittaa pieneen määrään. Merkitys on tosiaan vielä erityisempi, nimittäin: "ei kovin paljon, mutta kuitenkin riittävän paljon olemaan huomattava, olemaan merkittävä". Älä sekoita iom malmulte-sanaan: Li faris iom da eraroj (hän teki jonkin verran virheitä). Ei ollut kovin paljon virheitä, mutta kuitenkin riittävästi, jotta hän pitäisi moittia. Li faris malmulte da eraroj. Virheitä oli niin vähän, että häntä pitää kehua.
Mi pensas, ke mi ĝin ankoraŭ iom memoras. = ...ne tre multe memoras, sed ankoraŭ ja memoras. - Mielestäni muistan siitä vielä jonkin verran. = ...en kovin paljon muista, mutta vielä jotain muistan.
Tie supre estingiĝis la ruĝaj koloroj, dum la suno iom post iom malaperis. - Tuolla ylhäällä punaiset värit sammuivat, kun aurinko vähitellen katosi.

Ilmaisu iom post iom osoittaa, että jokin tapahtuu monilla pienillä tuskin havaittavilla pikku muutoksilla.
— Kiom da benzino vi volas? — Mi volas ĉiom, kiom vi havas. = ...Mi volas la tutan kvanton da benzino, kiun vi havas. - — Paljonko bensiiniä sinä haluat? — Minä haluan kaiken, mitä sinulla on. = ...Minä halua koko määrän bensiiniä, minä sinulla on.

Ĉiom merkitys muodostuu käytännössä usein hyvin samaksi kuin ĉio merkitys, jota käytetään paljon useammin.
Sur la mezo de la strato estas multe da radoj kaj da ĉevalaj hufoj, sed da homoj piedirantaj estas malpli, preskaŭ neniom. - Kadun keskellä on paljon pyöriä ja hevosten kavioita, mutta jalan kulkevia ihmisiä on vähemmän, tuskin ketään.

OM-sanoja käytetään sekä adverbisesti että substantiivisesti.

Normaalisti asteita osoittamaan käytetään kiel ja tiel. Kuitenkin vahvaan korostukseen, voi sen sijaan käyttää kiom ja tiom: Ĝi estis tiom bela, ke mi svenis. (Se oli niin kaunis, että pyörryin) La Esperantistoj tute ne pretendas, ke ilia lingvo prezentas ion tiom perfektan, ke nenio pli alta jam povus ekzisti.(Esperantistit eivät ollenkaan teeskentele, että heidän kielensä edustaa jotain täydellistä, että mitään kehittyneempää ei voisi olla olemassa)

Voivatko ALI-sanat olla taulukkosanoja?

Monta kertaa on ehdotettu lisättäväksi taulukkoon etuosaa ALI- luomaan uutta sarjaa aliu, alio, alia, alies, alie, aliam, alial, aliel, aliom*. Jotkut jopa harjoittavat sitä käyttäen erityisesti sanoja aliel ja alies.

Virallisessa esperantossa ALI on tavallinen sanajuuri, josta voi muodostaa sanoja tavallisilla päätteillä.

alia = "ei sama, eroava"
alio = "jokin muu"
alie = "muussa tapauksessa, muulla tavalla"
alii = "olla toisenlainen, erota" (harvoin käytetty)

Uusien taulukkosanojen käyttöönotto toisi mukanaan voimakkaasti vaikuttavia muutoksia kieleen. Tässä on vain muutamia esimerkkejä:

Normaali sana alie merkitsee useimmiten "muussa tapauksessa", mutta se voi myös merkitä "muulla tavalla". Taulukkosana alie kuitenkin merkitsisi sen sijaan "toisessa paikassa". Niinpä normaalit lauseet kuten Ni devas alie agi (meidän täytyy toimia toisin) muuttaisivat täysin merkitystään.

Alia ei normaalissa esperantossa ole taulukkosana, vaan tavallinen adjektiivi, ja se merkitsee "toisen lajinen" tai "toisenlaisella identiteetillä". Uusi taulukkosana alia merkitsisi vain "toisenlaisesta lajista". Jos olisi taulukkosana ALI, ei pitäisi siis enää sanoa esim. la alia ĉambro estas pli granda (toinen huone on suurempi), vaan la aliu ĉambro estas pli granda. Pitäisi myös sanoa: ili amas unu la aliun normaalin ili amas unu la alian sijaan (he rakastavat toisiaan).

Usein muodostetaan yhdistelmiä kuten: de alia speco → alispeca. Kuitenkin ALI-taulukkosanojen käyttäjien pitäisi sen sijaan sanoa: aliuspeca, koska taulukkosanojen jälkiosia ei voi poistaa. Vertaa näihin: de tiu speco → tiuspeca (ei: tispeca).

Vielä ei kukaan ole käyttänyt koko ALI taulukkosarjaa johdonmukaisella tavalla. En vain ajattelematonta ja epäloogista aliel ja alies, sekä toisinaan aliu-sanojen käyttöä. Jotkut käyttävät osittain klassista esperantoa, osittain uudistettua murretta. Kun he sanovat esim. alie tai alia, ei voi tietää, pitäisikö ymmärtää Fundamenton kielen mukaisesti, vai uuden murteen mukaisesti. Onneksi kuitenkin useimmat vielä käyttävät kieltä säännönmukaisesti ja loogisesti.

Käytä siis vain jo olemassa olevia taulukkosanoja ja ilmaise muita asioita tavallisilla sanajuurilla Fundamenta Esperanto:n sääntöjen mukaisesti:

Vältettävä uudistus	Virallinen esperanto
aliu	alia
alia	alia, alispeca, alieca
alies	de alia (persono), aliula
alie	aliloke
alien	aliloken
aliam	alifoje, aliokaze
alial	alikaŭze
aliel	alimaniere, alie
aliom	alikvante

Huomautus: On ehdotettu "kompromissi"-muotoja aliio, aliiu, aliia, aliie, aliiel jne. (yhdistelmiä, joissa on sanajuuri ALI ja I-alkuisia taulukkosanoja). Sellaiset sanathan ovat säännöllisiä, mutta valitettavasti ne ovat täysin kelvottomia käytännössä. Eron kuuleminen sanojen aliie ja alie sekä aliia ja alia, jne. välillä ei ole helppoa, Ei riitä, että sanat ovat säännöllisesti muodostettuja. Niiden täytyy myös toimia käytännön viestinnässä.