Tästä sisältöön

Lauseen tärkein osa on predikaatti. Se hallitsee koko lauseen kielioppia. Predikaatti on ikään kuin teatterikappaleen käsikirjoitus. Predikaattiverbin merkitys määrää, minkälaisia tekijöitä voi esiintyä, ja minkälaisia kieliopillisia tunnuksia niissä pitää olla. Muodostaakseen lauseita oikein pitää siis jokaisesta verbistä tuntea hyvin sen merkitys, ja tietää, mitä tekijöitä voi tai pitää esiintyä. Tärkeintä on tietää subjektin, objektin ja predikatiivin yksityiskohdat.

Subjektittomat verbit

Lähes kaikilla esperanton verbeillä täytyy olla subjekti, mutta jotkin verbit eivät tarvitse tuollaista toimijaa. Ne ovat subjektittomia:

tagiĝi
(sarastaa) Yksi finiittinen verbimuoto riittää tekemään täydellisen lauseen: Tagiĝis. Baldaŭ tagiĝos.
temi
(olla kyse) Temi ei tarvitse subjektia, mutta sillä on normaalisti pri-adverbiaali, joka määrittää aiheen: Temas pri politiko. Verŝajne temos pri ni. Tio, kio havas temon, povas tamen aperi kiel subjekto: La libro temas pri matematiko.
pluvi
(sataa) Pluvis hieraŭ. Baldaŭ pluvos. Jos jokin muu kuin sadevesi putoaa sateen tapaan, se ilmenee subjektina: Ĉiuspecaj demandoj pluvis sur ŝin. Ŝtonoj pluvis sur ilin. (Putoaminen ei voi esiintyä objektina. Ei ole mahdollista: Pluvis ŝtonojn sur ilin.)

Intransitiiviverbit

Useimmilla verbeillä täytyy olla subjekti, mutta monet niistä eivät voi saada objektia. Ne ovat intransitiivisia verbejä

morti
(kuolla) Subjekti on se, joka menettää henkensä: En la domo de la malgranda Niko mortis lia maljuna avino. (Pienen Nikon talossa kuoli hänen vanha isoäitinsä.)
okazi
(tapahtua) Subjekti on teko tai vastaava asia: En tiu urbo ĉiujare okazas foiro. Kio okazis? Okazis io grava.
danci
(tanssia) Subjekti on se, joka liikkuu tanssien: La gejunuloj kune dancis. Joskus tanssilaji esiintyy objektina: Mi dancis valson kun li.

Transitiiviverbit

Monet subjektin saavat verbit voivat subjektin lisäksi saada myös objektin. Ne ovat transitiivisia verbejä:

vidi
(nähdä) Subjekti on se, joka silmällä huomaa jotain. Objekti on se, mikä huomataan: La knabino vidas la domon. Ĉu vi vidis la akcidenton?
preni
(ottaa) Subjekti on se, joka aiheuttaa teon ja joka saa objektin. Objekti on se, joka ottamisen vuoksi siirtyy subjektille: Ŝi prenis teleron el la ŝranko.
helpi
(auttaa) Subjekti on auttaja. Se, jonka tehtävää tai työtä helpotetaan, voi olla objekti: Ili helpis la blindulon. Voi myös käyttää al-adverbiaalia objektin asemesta: Eble mi povos helpi al vi.

Kuvailevia verbejä

Kuvailevat verbit liittävät kuvailun subjektiin tai objektiin. Tuollaista kuvailua nimitetään predikatiiviksi. Se ei useimmiten saa kieliopillista tunnusta.

esti
(olla) Subjekti on se, jolla on jonkinlainen ominaisuus. Ominaisuus esiintyy predikatiivina: La domo estas granda. Mia patro estis ŝoforo.
fariĝi
(tulla joksikin) Subjekti on se, joka saa jonkin ominaisuuden. Ominaisuus itsessään esiintyy objektin predikatiivina: La etoso fariĝis bona. Ili fariĝis ŝtelistoj.
opinii
(olla jotain mieltä) Subjekti on se, jolla on mielipide jonkin ominaisuudesta. Objekti on se, jolla on tuo ominaisuus. Ominaisuus itse esiintyy objektin predikatiivina: Mia fratino opinias viajn klopodojn vanaj.

IG-verbit

Verbit, jotka on muodostettu jälkiliitteellä IG, ovat aina transitiivisia. Ne osoittavat jonkin tuloksen syytä. Subjekti on aina syy tai aiheuttaja. Sanajuuri tai sanajuuret IG:n edessä osoittavat lopputulosta.

Jos IG-verbin lopputulos on ominaisuus tai tila (asema, identiteetti...), objekti on se, joka saa tuon ominaisuuden, tilan jne.

lacigi
(väsyttää) Objekti on se, joka väsyy:La tro multa parolado lacigas lin. La vojaĝo certe vin lacigis. Tiu ĉi medikamento estas bona, sed ĝi lacigas la uzanton.
edzinigi
(naittaa) Objekti on se, josta tulee aviovaimo: Mi edzinigas mian filinon ne kun ia simpla nobelo. Li edzinigis ŝin al si per la edziĝa ringo kontraŭ la volo de ŝia patro.

Joidenkin IG-verbien yhteydessä lopputulos on intransitiivinen teko. Silloin IG-verbi on muodostettu toisesta verbistä, joka on intransitiivinen. Tällaisissa IG-verbeissä objekti on alkuperäisen verbin subjekti:

bruligi
(polttaa) Objekti on se, joka syttyy tuleen: Post infekta malsano oni ofte bruligas la vestojn de la malsanulo. La suda suno bruligas lian nudan kapon.
sidigi
(istuttaa) Objekti on se, joka asetetaan istuvaan asentoon: Rapide ŝi prenis la infanon sur la brakojn kaj sidigis ĝin sur siaj genuoj. La hundon li residigis sur la keston.

Joidenkin IG-verbien yhteydessä lopputulos on transitiivinen teko. Silloin IG-verbi on muodostettu verbistä, joka jo on transitiivinen. On kaksi tapaa käyttää tällaisia IG-verbejä. IG-verbin objekti voi olla alkuperäisen verbin subjekti tai alkuperäisen verbin objekti:

sciigi
(antaa tietoa) Objekti on se, joka saa tietää jotain: Ŝi sciigis min pri la novaĵo. Objekti voi vaihtoehtoisesti olla tieto: Ŝi sciigis la novaĵon al mi.
memorigi
(saada muistamaan) Objekti voi olla se, joka muistaa äkkiä jotain: Tio memorigas min pri mia infaneco. Objekti voi vaihtoehtoisesti olla muistettu asia: Tio memorigas al mi mian infanecon.

Ei voi käyttää molempia mahdollisuuksia samanaikaisesti. Ei ole mahdollista sanoa: Ŝi sciigis min novaĵon. Ei myöskään ole mahdollista sanoa: Tio memorigas min mian infanecon.

IĜ-verbit

Verbit, jotka on muodostettu jälkiliitteellä ovat aina intransitiivisia.

Tavalliset IĜ-verbit osoittavat muutosta uuteen tilaan. Sanajuuri tai sanajuuret IĜ:n edessä osoittavat lopputulosta, uutta tilaa. Tavallisen IĜ-verbin subjekti on se, joka vaihtaa uuteen tilaan. Mahdollinen muutoksen aiheuttaja ei normaalisti esiinny lauseessa. IĜ-verbien yhteydessä aiheuttaja ei ole mielenkiintoinen:

malpuriĝi
(likaantua) Subjekti on se, josta tulee likainen: Mia vesto malpuriĝis.
glaciiĝi
(jäätyä) Subjekti on se, josta tulee jäätä tai jäistä: La akvo glaciiĝis.
edziniĝi
(avioitua) Subjekti on se, josta tulee aviovaimo: Ĉu vi volas edziniĝi kun mi?

IĜ-verbeissä, jotka on muodostettu transitiivisista verbeistä, ei ole kyse lopputuloksen ilmaantumisesta tai tilan muutoksesta, vaan teosta joka tapahtuu itsestään. Tai ei ole aiheuttajaa, tai ei olla kiinnostuneita mahdollisesta aiheuttajasta. IĜ-verbin subjekti on alkuperäisen verbin objekti. Näiden verbien yhteydessä IĜ siten palvelee lauseenjäsenten tehtävien vaihtumista. Se muistuttaa passiivia. Todellisen passiivin yhteydessä kuitenkin aiheuttaja on ehdottomasti läsnä, vaikka sitä ehkä ei mainita.

detruiĝi
(tuhoutua) Subjekti on se, josta tulee täysin vahingoittunut tai hajonnut. Hajottiko joku sen vai tuliko siitä sellainen itsestään, sitä IĜ-verbi ei määritä: Tiu ĉi domo detruiĝis dum la milito. Ĉiuj miaj planoj detruiĝis. Alkuperälinen verbi detrui tarkoittaa "aiheuttaa täydellisen vahingon tai hajoamisen": La milito detruis la domojn.
ruliĝi
(pyöriä) Subjekti on se, joka liikahtaa pyörähtäen itsensä ympäri, tai ajoneuvo, joka liikkuu, koska sen pyörät pyörivät: La veturilo ruliĝis tre rapide. Ruli tarkoittaa "liikuttaa jotain pyörittämällä sitä tai sen pyöriä": Rulu nun al mi grandan ŝtonon. La vendisto rulis sian ĉaron laŭ la strato.
komenciĝi
(alkaa) : Tiam komenciĝis la milito. Lia nomo komenciĝas per "Z". Komenci (aloittaa) tarkoittaa "aiheuttaa alun, tehdä jonkin ensimmäinen osa": Ili komencis sian vojaĝon. Ŝi komencis paroli.
Takaisin ylös